Yhä useampi ranskalaisnainen valitsee nuoremman miehen

lecannet3

Seurasin taannoin kiinnostuneena pikkukohua siitä, kuinka psykologian kirjassa kerrottiin naiset viehättyvät vanhemmista ja hyvässä asemassa olevista miehistä. Esimerkkinä oli kuva presidenttiparista. Sittemmin aiheesta kirjoitettiin laajemmin: kävi ilmi, että kaikkialla maailmassa naiset tuntevat vetovoimaa hieman vanhempiin miehiin.

Niin se on tietty omallakin kohdalla. Mies on kaksi vuotta minua vanhempi, mikä on myös Ranskassa yleinen pariskuntien ikäero. Täällä 56 prosenttia pariskunnista on kaltaisiamme. Kolmannes pareista ovat puolestaan saman ikäisiä.

Mutta yllättävää olikin lukea, että kasvussa ovat parit, joissa nainen on miestä vanhempi. Prosentti on kuitenkin moniin muihin maihin verrattuna pieni: heitä on 16 prosenttia kaikista ranskalaispareista. Vielä vuonna 1960 luku oli 10 prosenttia. Suomessa tässä asiassa ollaan edellä, siellä lukemani perusteella jopa viidenneksessä pareista nainen on vanhempi. Eikö muuten olekin mielenkiintoista!

Muodikkaaksi tämän ilmiön Ranskassa tekee tietysti se, että yksi tämän hetken puhutuimmista poliitikoista, entinen valtiovarainministeri Emmanuel Macron on naimisissa itseään 20 vuotta vanhemman naisen, Brigitte Trogneux’n kanssa (klik!).  63-vuotias Trogneux on Macronin entinen opettaja. Jos merkit pitävät paikkaansa, hänestä kuullaan lähiaikoina vielä paljon paljon lisää. Macronin uskotaan nimittäin pyrkivän presidenttiehdokkaaksi.

Brigitte Trogneux tai Brigitte Macron, joksi häntä myös tituleerataan, on upeassa kunnossa. Sama koskee tietysti kuuluisaa televisiopersoonaa Claire Chazalia, 60, jonka pitkäaikainen puoliso oli häntä reilut 20 vuotta nuorempi Arnaud Lemaire (klik!).

eclair

Tällaisestä keski-ikää lähestyvästä naisesta on tietty tosi hienoa, että kaikenlaiset naisen ikään kohdistuvat asenteet muuttuvat. Toisaalta, kun näistä julkisuuden naisista lueskelin, en voinut samalla olla pohtimatta ranskalaisten naisten laihuusihanteita.

Ranskalaiset naiset kuuluvat  Euroopan hoikimpiin, mutta samalla he ovat erinäisten tutkimusten myös kaikkein eniten huolissaan painonnousustaan. Täällähän ihannenainen tuntuu olevan paljon suomalaista sisartaan hoikempi, sekoitus sumusilmäistä Carla Brunia ja linnunluista Vanessa Paradis‘ta.

IMG_0732

Jotkut artikkelit kertovat jopa naisista, jotka eivät pyöreytensä takia saa työpaikkaa. Ylipaino on monen ranskalaisen mielestä merkki siitä, ettei ihminen osaa huolehtia itsestään. Surkeata, jos se oikeasti pitää paikkaansa. Elämä on nautinto – varsinkin tässä maassa.

Toisaalta niinhän se on, että Macronin, Brunin ja Chazalin todellisuus on tyystin toista kuin oma arkeni tavallisessa eteläranskalaisessa pikkukaupungissa. Yhtäkään Vanessa Paradisen kaltaista naista en ole näillä kulmilla tavannut, enkä tosin montaa ylipainoistakaan. Puhumattakaan nyt pariskunnista, joissa nainen olisi miestään vanhempi, saati valmiiksi hoikkia naisia, jotka olisivat jatkuvalla laihdutuskuurilla. Ruoka-ajoista pidetään tiukasti kiinni, mutta paineita puoleen tai toiseen ei tunnu liiemmin olevan.

Voi toki olla, että nämä asiat kuuluvat niihin, joista ei ääneen puhuta. Itse mietin, että jo se, miltä ympäröivät ihmiset näyttävät ja käyttäytyvät, vaikuttaa omaankin olemiseen. Ainakin niin on käynyt Ranskassa itselle: ilman ripsaria ei tule kodista enää lähdettyä. Välipalatkin ovat jääneet.

Vai mitä mieltä olette?

 

Terveiset maasta, jossa ylioppilasta ei juhlita

ranta3

Olen kyynelsilmin ihaillut suloisten suomalaisylioppilaitten kuvia, jotka ovat täyttäneet somekanavani viikonloppuna. Onko tuokin pikkuvesseli jo ylioppilas? Kuinka ihana kakku! Kuvissa herkistyn ennen kaikkea vanhempien tunteikkaan hymyn edessä: katsokaa nyt meidän Mikkoa, jossain välissä siitä tuli ihan oikea aikuinen! Miten se onkin noin fiksu?’

ranta4

Meillä ei tänä vuonna ollut välittömässä lähipiirissä uusia suomalaisia ylioppilaita, joten loikoilimme valkolakkien ja hymypatsaiden kunniaksi tyynesti uimarannalla. Kuten ehkä uutisista olette saaneet kuulla, Ranskassa kesän tuloa on odotettu. Meillä ei ole järkkytulvia niin kuin Pariisissa, mutta viileää on, tosi viileää. Rantapäiviä ei ole ollut juuri nimeksikään, vaikka ollaan jo kesäkuussa.

ranta1

Siinä hiekat varpaissa mietiskelin ylioppilasjuhlia, sitä fiilistä joka siinä vaiheessa elämää meistä kullakin on.  Se mielettömän ihana vapaus, kaikki ovet auki ihmeelliseen tulevaisuuteen. Ylppäri-iltana mikään ei paina, ei sitten mikään (paitsi ehkä ajatus seuraavasta aamusta) – juhla on oikea portti aikuiselämään.

Kuten tiedätte, omat lapseni ovat ranskalaisessa koulussa. Terrori-iskujen takia kevätjuhlat on meillä peruttu, mikä on hirmu tylsää, mutta minkäs sille voi. Mutta todelliseksi yllätyksekseni sain jokunen vuosi sitten kuulla, ettei Ranskassa ylioppilaita juhlita laisinkaan. Erityisen raadolliselta se tuntuu koulujärjestelmässä, jossa lapsia arvioidaan jo 3-vuotiaasta alkaen koulutodistuksin. Yläasteikäisten sukulaislasten koulutodistuksista olen voinut nähdä, kuinka lapsi itse sijoittuu muihin luokkatovereihin nähden. Kolmenkymmenen oppilaan luokassa matematiikassa olet 20. Apua.

ranta2

Eikö jossain vaiheessa olisi syytä taputtaa olkapäälle ja sanoa: hyvin olet pärjännyt! Syödäänpä kakkua!

(Lukiossa eli lycée Ranskassa oppilaat valitsevat kolmesta linjasta, jotka ovat 1) kirjallisuus 2) yhteiskunta ja talous 3) sekä tiede. Valinta vaikuttaa jo tulevaan: bac sciencea, eli tiedelinjaa pidetään arvostetuimpana, joten sille suuntaavat lahjakkaimmat. Ammattikoulua Ranskassa vastaa lycée professionel.)

ranta5

Ranskalaiset ovat yleisesti ottaen juhlakansaa. Rippijuhlia pidetään katolisessa perheessä monessa eri vaiheessa. Häät ovat isot, karnevaaleja on vähän väliä. Mutta ylioppilasjuhlat – niistä ei piitata. En tiedä syytä tälle, mutta itse olen järkeillyt sen päässäni seuraavasti: siinä missä Suomessa ylioppilasjuhlat ovat myös eräänlainen aikuistumisen juhla, on 18-vuotias ranskalainen vielä lapsi. Täällähän lapset asuvat kotona usein vielä lähempänä 25 ikävuotta. Ehkä se sitten on niin, että aikuistumista ehtii juhlia vasta kun varsinaiset opinnot on suoritettu.

Minä kyllä lupaan, että omille lapsille – jos he lukioon menevät – järjestetään juhlat joka tapauksessa. Ja lyyran hankin.

Suihku sallittu vain uimapuvussa

Saunaan mennään Suomessa nakuna, sen kummempia miettimättä. Uimahallin pukuhuoneessa vaihdetaan vaatteet avoimesti. Naisten puolen yhteisessä suihkussakin käydään ihan alasti, aikuisetkin.

Kävin Helsingissä asuessani Yrjönkadun uimahallissa naisten vuorolla uimassa. Siellä oltiin kaikki nakuna, niin saunassa kuin altaassakin. Joskus pohdin, että jokaisen nuoren, ruumiistaan epävarman naisen olisi hyvä käydä siellä kerran elämässään. Näkisi, että meitä naisia ja muotoja on kovin monenlaisia.

Toistapa on meillä Ranskassa. Pukuhuoneessa kuuluu ymmärtääkseni piilotella ja uimahallin suihkuosaston seinällä lukee isolla “ILMAN UIMAPUKUA SUIHKU KIELLETTY”.

Videolla kerron viimeisimmästä kokemuksesta ja pohdin sitä, mikä on missäkin sallittua. Onko vastaava sinulle tuttua?