Yhdistetty parisuhde- ja perhereissu Suomessa

naantalispa

Kaupallinen yhteistyö: Naantali Spa Hotel

Muistatteko, kuinka kerroin täällä iki-ihanasta lomastamme ranskalaiseen hiihtokeskukseen? Lapsille oli siellä niin rutkasti kivaa tekemistä , että me vanhemmat pääsimme joka päivä treffeille.  Se vasta olikin täydellinen loma se.

Kuinka sitten onnistuu perhe- ja parisuhdeloman yhdistäminen Suomessa? Hyvin – ainakin tämän kokemuksen perusteella.

naantalispa2

Yövyimme nimittäin Suomen kesäreissullamme Naantali Spa –kylpylähotellissa. Koko perhe oli minilomasta fiiliksissä, jopa siinä määrin, että esikoisen mielestä perheen lapset olisivat voineet muuttaa hotelliin hetkeksi kokonaan.

– Entä me sitten? kysyin.

– Pääsittehän tekin isän kanssa tänä kesänä kahdestaan matkalle!

muumimaailma

Naantali on jokakesäinen lomakohteemme, minkäpä muun kuin Muumimaailman vuoksi. Muumien tarinat ovat kaksikielisessä perheessämme tärkeitä suomen kielen ylläpitäjiä, minkä vuoksi parhaita pehmoystäviä on päästävä kerran kesässä halimaan.

Lapset rakastavat näitä vuodesta toiseen samanlaisina toistuvia kesäreissuja, mutta miten on meidän vanhempien laita?

Hmm… Jos totta puhutaan, jo viime vuonna kävi Naantalissa mielessä, että voisihan lapsireissuilla ehkä joskus tehdä jotain aikuistenkin kivaa.  Otin saman tien yhteyttä Naantalin kylpylään – ja niin tuli sovittua, että seuraavassa reissussa yhdistyvät Muumit ja muut jutut.

naantali allas

Kun saavuimme paikalle, Naantalin kylpylän vastaanotossa virkailija kävi heti läpi lapsiperheitä kiinnostavat vaihtoehdot. Ensinnäkin allasosastolla on oma baari, jossa voi nauttia drinkkejä (ohhoh, ja vielä Suomessa!). Ja sitten lasten leikkihuonekin – tai kesäkaudeksi avattu kokonainen Muksumaailma – oli hotellissa yhä käytössä. Täydellistä.

Mihinkään kylpylähoitoihin ei tällä pikareissulla ollut aikaa, mutta altaissa halusimme lotrata koko perheen voimin. Näin Suomen koulujen lomien alettua nautiskella saikin täysillä –  altaissa ei nimittäin ollut meidän lisäksi kuin muutama muu.

Toisella silmällä en tosin malttanut olla ihailematta altaan kupeessa hedelmädrinkkejään rauhassa nauttivia pariskuntia. Näytti tosi ihanalta, mutta kahden uhkarohkean pikku-uimarin vuoksi oli koko jengin pysyttävä visusti altaissa. Aikuisten aikaa päätettiin sen sijaan ottaa vasta uintireissun päätteeksi. Veimme lapset Muksumaailmaan, joka yllätykseksemme oli muutakin kuin leikkihuone. Nimet paperiin – ja pienokaiset sai jättää hetkeksi hoitajan valvovan silmän alle.

muksumaailma

Mon dieu! Mies oli lastensalista niin äimänä, että otti paikasta kuvia ystävilleen Ranskassa.

Me aikuiset siirryimme noin puoleksi tunniksi hotellin aulan baariin ja siemailimme lasilliset kahden kesken. Enempää ei tarvittu – juuri tämmöiset minitreffithän ovat kaiken hässäkän keskellä superluksusta.

Naantalispa_Helena

Illalliselle maltoimme laahustaa välimerellisesti vasta kahdeksan jälkeen. Se kannatti: siihen aikaan ravintola Le Soleil (ranskaa, tarkoittaa suomeksi aurinkoa)  todella osoittautui nimensä veroiseksi. Nautimme buffetin antimista (huom! lapsille oma herkkupöytä) nimittäin hämmentävän komeassa auringonlaskussa. Voi kuinka romanttista!

Parfait. Tällä jaksaisi taas vaikka kolme huvipuistovisiittiä putkeen.

naantalispa5b

Tämä postausta varten perheemme sai yöpyä ilmaiseksi Naantali Spa –kylpylähotellissa ja syödä illallisen kylpylähotellin Le Soleil –ravintolassa.

Naisten ihana viikonloppuretki Nizzaan

Nice-samppanja

Nyt pitää päästä hetkeksi pois. Soitin podcast-ystävälleni Lillille eräänä iltana, minua harmitti. Olin joutunut jättämään hauskan illanvieton välistä lasten takia.

Niin, tiedänhän minä, että aika aikaa kutakin. Lapset ovat pieniä vain hetken. Sitten kun lapsilla alkavat omat menot, heitä tulee ikävä. Nauti nyt.

Mutta juuri sillä hetkellä harmitti. Kiukutti suorastaan. Teki mieli heittää tiskirätti seinään ja polkea jalkaa. Minäkin haluan!

Siitä se sitten lähti.

selfie malmaison

Ryhdyimme Lillin kanssa suunnittelemaan naisten lapsivapaata minimatkaa Nizzaan. Keskusteluistamme kuultuaan ystäväni Johannakin ilmoittautui mukaan, tarvetta kun kuulemma irtiottoon oli sielläkin. Maukas, energisoiva resepti kaipasi vain ihanaa hotellihuonetta, shoppailua, samppanjaa, hyvää ruokaa ja kunnon discothequen.  

Nyt kun tuo viikonloppu takana, voi sanoa, että kaikki meni täysin nappiin. Tällä herkulla pärjää taas pitkään.

nizza2

Nizzahan on Antibesiin verrattuna suuri, eläväinen kaupunki, joka tarjoaa tosi herkullisen paletin tekemistä. On rantaa, museoita, musiikkia, kauppoja – mitä vain. Tällaisesta pikkukaupunkilaisesta jo puolikin päivää naapuripitäjässä on kuin matka ulkomaille. Mieletön kaupunki.

Yhteistyössä Chez Héléna ja La Malmaison Nice

Malmaison-hotelli

Reissun kermavaahtokuorrute oli se, kun meille tarjoutui mahdollisuus yöpyä neljän tähden La Malmaison-hotellissa. La Malmaison sijaitsee aivan keskustan ostoskatujen kupeessa, kävelymatkan päässä vanhasta kaupungista.  Vanhasta, tunnetusta huoneistohotellista on vastatehdyn remontin myötä kuoriutunut tyylikäs, mutta lämminhenkinen boutique-hotelli, mistä on varmasti osaksi kiittäminen sen suomalaista johtajaa, Sanna Gehrkheä.

– Minä tarkastan jokaisen huoneen itse, ennen kuin se luovutetaan asiakkaalle, hän paljasti meille aulassa. Pienimpiä yksityiskohtiakin mietitään tarkasti. Plussaa tulee herkullisista, huoneeseen tilattavista nizzalaisista apéro-paloista!

Tiedoksi muuten kiinnostuneille, että La Malmaisonilla on tasaisin väliajoin hyviä tarjouksia, joista kannattaa kysyä suoraan hotellilta (klik).

podcast-Nice

Lillin kanssa kun oltiin liikenteessä, päätimme kuitenkin hyödyntää pienen osan yhteisestä ajasta podcastin tekemiseen ja suunnitteluun. Putiikkihotellin lattialla syntyi haastattelu, jonka voit käydä kuuntelemassa täällä. Näistä työoloista emme valita laisinkaan.

Sitten ne lasit samppanjaa ja shoppailemaan!  Pikkuinen kierros nizzalaisessa kauppakeskuksessa ja ketjuliikkeissä, muutama vaatekappale, uusi hammasharja unohtuneen tilalle.

24h without kids. #girlsnight #nice #fun #shopping #friends

A photo posted by Helena Liikanen-Renger (@chez_helena) on

Sitten kipin kapin vielä hotellille kaunistautumaan, kunnon poppi soimaan, ripsarit kehiin ja ravintolaan. Sanna oli varannut meille pöydän kulman takaa, nizzalaisesta Coco et Rico -ravintolasta. Suosittelen lammasta. Se oli herkullista!

Nice-place-massena

Matka jatkui aterian jälkeen vielä vanhan kaupungin kujille, mistä tämä illan viimeinen kuva kertoo varmaan kaiken oleellisen. Päästiinhän siinä tosiaan tanssimaankin.

Nice-dance

Vasta lähempänä aamukolmea tallustimme sitten takaisin hotellille, pehmeisiin lakanoihin. Arvatkaapa vain miten ihanaa oli aamulla herätä valmiiseen aamiaispöytään? Ohessa väsynyt mutta onnellinen matkalainen.

Malmaison-hotelliaamiainen

Yhteistyössä Chez Héléna ja La Malmaison Nice

Etätyöläisen elämänhallinta

etätyö

Työ itämaan auringossa, sepä vasta jotain. Kun puhutaan etätöistä tai nomadeista, julkisuuteen nousevat yleensä lapsettomat digialan osaajat, jotka ovat muuttaneet Thaimaahan tai Balille. Harvemmin keskusteluun nousevat esimerkiksi puolisonsa kyljessä  lähteneet miehet ja naiset, jotka ovat maailmalla kehitelleet itselleen mielekkään etätyöpaikan.

Me haastattelimme Lillin kanssa uusimpaan Podcast-jaksoomme Leenaa, jonka perhe muuttaa ja matkustaa miehen työn perässä usein. Moni pikkulapsiperheen mamma jää mieluusti lapsen kanssa kotiin ja nauttii ulkomailla pitkästä hoitovapaasta. Kaikille se ei kuitenkaan sovi: kunnianhimoinen ja työteliäs Leena on esimerkiksi perustanut firman, jonka puitteissa bloggaa, tekee blogiyhteistöitä, suunnittelee valmennuksia ja ties mitä vielä. Asiakkaitakin on löytynyt, mutta itsestä on pidettävä meteliä. Kukaan ei tule kotoa hakemaan.

Kuten Leena, minäkin olen Suomesta lähdettyäni kehittänyt itselleni työpaikan. Toimittaja olin toki entuudestaan, mutta aina kuukausipalkalla. Täällä Ranskassa ryhdyin freelancer-toimittajaksi ja blogistiksi, kirjoitin kirjan ja viimeksi syksyllä rupesin vielä Lillin kanssa tuota podcastiakin väsäämään. Töitä on tosi mukavasti, ja mikä parasta, teen juuri sitä mistä tykkään. Kovasti kyllä toivon, että tulevaisuudessa työrepertuaari vielä tuosta laajenisi, suunnitelmia nimittäin ainakin on.

Ainoa ongelma näin laajan paletin pyörittämisessä on kuitenkin sen hallitseminen ypöyksin.

Ensinnäkin itsekurin on oltava ihan valtaisaa. Se ei minulla kotona aina sitä ole (pahimpana hetkenä, kuten tänä aamuna jopa imuri voi innostaa enemmän kuin näppis), joten päätin viimein kirjata itseni paikalliseen coworking-työhuoneeseen. Siellä voin nyt käydä tarvittaessa kirjoittamassa silloin kun kotona mikään ei suju. Ja mikä ihaninta, samalla tulee väkisinkin tavattua ihmisiä. Tämänkin alla olevan kuvan minusta otti uusi tämänpäiväinen tuttavuuteni, joka keskittyi nettimarkkinointiin vastapäisessä pöydässä (silloin kun en häntä höpötykselläni häirinnyt).

navlab

Kaupungilla on kiva tehdä hommia myös siksi, että siellä pääsee lounaalle kahvilaan, missä voi tavata lisää tuttuja. Terkut vaan muuten Antibesin lempparikahvilastani, Choopy’sta (kivoista Antibesin kahviloista lisää täällä). Miksen ollut tajunnut tehdä tätä useammin? Puurtaminen yksin omassa työhuoneessa ei sovin minun luonteelleni ollenkaan, paljon paremmin tämä sujuu kun joku hyörii ympärillä. Avokonttorin peruja varmaan.

choopy's

Toinen vaikea homma on työkalenterin hallitseminen perhe-elämän ohessa. Ilman hyvää päiväohjelmaa mistään ei tule mitään ja sekoillessa stressi purkautuu pelkkänä itkuna ja kiukutteluna. Alkuvuonna (uudenvuodenlupaus) yritinkin muuttaa elämääni järjestelmällisemmäksi perustamalla somemaailmassa hehkutetun Bullet Journalin, koska se näytti niiiin ihanalta. Työ työnä ja vapaa-aika vapaa-aikana. Katsokaa nyt tätä Instagramista löytämääni kirjasta!

Lyhykäisyydessään voisi sanoa, että Bullet Journal on itsetehty kalenteri, joka lupaa vetää elämän hyvään järjestykseen. Se tehdään tavallisesta vihkosesta kokonaan itse, koristelut ovat kunkin päätettävissä. Luettuani käyttöoppaita totesin kuitenkin, että ennen kuin minulla on elämä bullettimaisessa järjestyksessä, olen repinyt jokaisen hiukseni päästä. Kärsivällisyys ja aika eivät riittäneet moisen ihanuuden perustamiseen, joten jätin asian sikseen.

stigu

Onnekseni sainkin blogipostina englantilaisen Stigu-kalenterin, jossa tarpeitani vastaavat kalenteriraamit olivat jo valmiina. Nappasin heti käyttöön. Jo nyt huomaan, että viikottaiset To do -listat pitävät viikon suunnitelmat hallussa ja kalenterin lopussa olevat tyhjät sivut antavat mahdollisuuden panna muistiin kaikenlaiset, ohikiitävät ajatukset. Superplussaa tulee myös erinomaisen selkeästä viikkonäkymästä, josta selviää seuraavan viikon aikataulu yhdellä, nopealla vilkaisulla. Ah… ja nuo tarrat… niitä sisälläni uinuva DIY-ihminen rakastaa.

Pikkuinen miinus tulee oikeastaan ainoastaan kalenterin isosta koosta. Ja vielä näin aluksi vähän vierastan Stigun sivuille kirjattuja erinäisiä elämänhallintaohjeita (How to make an energetic day…), mutta ehkäpä saattaisi niistäkin tässä kaaoksessa olla hyötyä. Kaiken kaikkiaan voin kuitenkin suositella.

Choopy's eväät

Näillä eväillä siis tulevaan työvuoteen. Miten sinä pidät elämän hallussa?