Ranskalainen kauneushoitola omassa olkkarissa

stephanie3

Voilà. Tässä on Stéphanie, kauneudenhoitaja, joka tekee kotikäyntejä. Häneltä voi tilata kaikkea kasvohoidosta pedikyyriin tai karvanpoistosta geelikynsiin. Välillä hän on raijannut tuohon sohvan kupeeseen kokonaisen hierontapöydän.

Stéphanie, joka sattuu olemaan tyttöni luokkakaverin äiti, on yksi mahdottoman monista kotikäyntejä, à domicile, tekevistä ranskalaisyrittäjistä. Meillä hän alkoi käydä meillä siinä vaiheessa kun kuopus oli vielä kaikki päivät kotona. Vauvan päikkäreiden aikana ehti hienosti hoitaa kulmat ja kynnet.

stephanie2

Oikeasti Suomessa en ikinä hoidattanut itseäni näin tiheään. Paitsi, että ulkonäköä pitää tässä maailmankolkassa jaksaa hoitaa, tämä helppoa. Koskaan ei ole mihinkään ei ole kiire, kaikki hoituu omassa olkkarissa, kahvitkin voi keittää siinä ohessa. Hintakin tuppaa olemaan huokeampi kuin hoitolassa, missä yrittäjän on vuokrakin maksettava.

stephanie

Kauneudenhoidon lisäksi kotiin voi tilata helposti kampaajan ja vaikka vyöhyketerapeutin. Ranskalaiset kotikäyntejä tekevät lääkärit ja sairaanhoitajat ovat tietysti myös tulleet perheelle tutuiksi.  Niin ja kerrottiinhan uutisissa vastikään myös eläinlääkäristä, joka hoitaa mummojen kisut ja koirulit heidän omissa kodeissaan. Haastateltu mummo oli palvelusta haltioissaan.

Toki saahan sitä ruokaa ja juomaakin kotiin. Antibesissa ehdoton lemppariyrittäjäni on APEROMAN, supermieheksi pukeutuva mopomies, joka kiikuttaa aperitiivin nopeasti sitä tarvitsevalle. Mitäköhän suomalainen virkamies sanoisi tästä tyypistä?

Perheenäidin viiden tähden palvelu on kuitenkin supermarkettien kotiinkuljetus. Voin käydä pyörällä lähikaupassa, ladata kärryyn sata kiloa tavaraa ja jättää sen kassalle. Kohta ostokset tuodaan ilmaiseksi kotiin, kannetaan useimmiten keittiöön saakka. Ah. Eikä tullut edes hiki.

Itsepäinen, järjestelmällinen vai kupliva?

IMG_8600

Monet Ranskassa käyneet väittävät ranskalaisten olevan koppavia. Vai puhuvatko he sittenkin pariisilaisista?

ranskalaiset1

Ranskassa, kuten Suomessakin, nähdään eri alueilla olevan omanlaisiaan luonteenpiirteitä. Jos hämäläiset ovat minusta hitaita ja savolaiset lupsakoita, omalle miehelle Saksan kupeesta tulevat alsacelaiset edustavat tietysti – kuten hän itsekin – luotettavuutta ja järjestelmällisyyttä. Muutettuamme Etelä-Ranskaan mies tuskailikin useasti: “Minulle oli suurempi kulttuurishokki muuttaa tänne kuin Suomeen!”

alsace1

stereotypiat

Ranskan Rivieran asukkeja saatetaan muualla Ranskassa pitää äärioikeistolaisina, toisaalta taas rikkaina. Ystävällisyydestä ei tule pisteitä: Nizza (kuvassa yllä) luokiteltiin vastikään Time-lehdessä yhdeksi maailman epäystävällisimmistä kaupungeista. Minä en kyllä ole sitä huomannut. Sen toki tiedän, että Marseillen suunnalla ollaan kovasti liioitteluun taipuvaisia. Koirankakkaindeksiin tutustuttuani voinen myös sanoa, että puhtaanapidossakin olisi tässä maankolkassa toivomisen varaa.

eclair2

Pariisilaiset pitävät kaupunkiaan maailman napana, Roomana, jonne kaikki tiet vievät.  Keski-Ranskan auvergnelaiset ovat saitoja. Luoteis-Ranskan bretagnelaisia taas pidetään suoraviivaisina ja rehteinä, monet kutsuvat jopa itsepäisiksi. Alkoholikin heille kuulemma maistuu muita paremmin. Toki myös normandialaisillekin, jotka ovat ystävällisiä, mutta puhuvat hassusti. Siitä on tehty jopa ranskalainen elokuva, jossa etelän mies muuttaa pohjoiseen, eikä ymmärrä murteesta mitään.

The Local-lehti oli tehnyt aiheesta vastikään monipolvisen artikkelin, josta löytyy hyviä karttojakin. Yllätyksenä ei tietystikään tule, että useimmiten Ranskan eri alueita kuvaillaan myös ruuan kautta. Bordeaux’n suunta on viininjuojien seutua, Keski-Ranska on yhtä kuin sinihomejuusto ja Champagne-Ardennea leimaa tietysti kuplajuoma.

museo10

Eri alueilta tulevat ihmiset pitävät myös yhtä, niin kuin Suomessakin. Savolainen ymmärtää toverinsa mutkikasta puhetta, pohjalainen ystävänsä kaipuuta lakeuksille. Siksipä kerronkin, että olipa onni löytää Alsacen Mulhousesta kotoisin oleva torakanmyrkyttäjä. Hän on tietysti luotettava! Tunne vaikutti olevan molemminpuolinen: saimme myrkyttäjältä jopa alennusta.

Samoin kävi  väkivaltaisuudestaankin tunnetulla Korsikalla (yllä oleva elokuva kertoo sopeutumisesta saarelle), missä monet haaveilevat itsenäisyydestä. Minun miestäni, tuota Alsacen kohtalotoveria yllättäen ymmärrettiin ja palveltiin hyvin, mikä ei aina ole tuolla seudulla mitenkään tavallista. Mutta Alsace, Baskimaa ja Bretagne, ne ovat kuulkaa eri juttuja. Kaikkia nimittäin myös yhdistää autonomiaa ajavien poliittisten liikkeiden mehevä maaperä.

stereotypiat3

Majataloyrittäjäksi Ranskaan? Tässä yksi tarina

chezamis3

– Kuinka teihin on täällä kylällä suhtauduttu?

– Ihan mukavasti. Paitsi tuo naapuriravintoloitsija, joka hyökkäsi keväällä kimppuun.

Kuuntelimme äimistyneenä ruotsalaisen majatalonpitäjän, Magnus Karlssonin kertomusta. Hän, yhdessä ruotsinsuomalaisen vaimonsa Outin kanssa oli ostanut pikkuruisesta Saint Nazaire de Ladarezin kylästä 1000-luvulta peräisin olevan talon, jonka sitten remontoinut yösijoiksi ja ravintolaksi.

chezamis4

Eikä ihan minkä tahansa talon, vaan Ranskan natsimielisten, Vichy Ranskan edustajien entisen asuinpaikan, joka oli köllöttänyt tyhjillään sitten toisen maailmansodan. Kuka nyt vihamiesten kotiin olisi halunnut asumaan.

Magnus ja Outi Karlssonia karu menneisyys ei kuulemma haitannut, päin vastoin. Se toi lisäsärmää talolle, joka oli jo unelmien täyttymys. Huone kerrallaan he olivat remontoineet talosta suloisen majapaikan.

chezamis5

Karlssonit olivat lähteneet Ranskaan ex-tempore, nähtyään ilmoituksen lehdessä eräästä lukaalista, jota tarjottiin vuokralle. Entinen motocross-kuljettaja Magnus oli nähnyt Ranskaa matkoillaan ja unelmoinut elämästä etelässä. Tunne vahvistui hänen sairastuttuaan syöpään ja siitä parannuttuaan.

– Elämä oli liian kiireistä Ruotsissa.

chezamis2

Vaikka ei se nyt ihan mutkatonta ole ollut täälläkään. Naapurin hyökkäyksen lisäksi Magnus oli ajanut motocross-pyörällä kolarin juuri silloin piti tehdä remonttia. Vuokramajatalosta oli ehditty luopua ja oma ostaa tilalle. Niinpä Outin oli pantava tohinaksi.

– Outi on nykyään hyvä remontoija, Magnus nauraa.

Minulle tieto Chez Amis-majatalosta kiiri aikoinaan Chez Helenan Facebook-sivun kautta. Outi kirjoitti viestin:

“Olemme suomalais-ruotsalainen pariskunta joka muutti tänne Languedociin reilu puolitoista vuotta sitten. Meillä on täällä majatalo missä on neljä huonetta vieraille. Tervetuloa.”

chezamis8

Tuonne on ehdottomasti mentävä, päätin heti. Minua kiinnostaa muiden suomalaisten tarinat tällä seudulla. Harmi vain, että majataloon oli meiltä neljän tunnin ajomatka.

Tällä joululomalla tilaisuus viimein tuli: majatalo sijaitsi juuri puolessa matkassa sukulaisten luota Lyonista ja Pauhun, jonne matkasimme uudeksi vuodeksi. Täydellistä. “Tulemme myöhään, onhan teillä ruokaa?” “Kyllä, jouluruoantähteitä varmasti löytyy!”

chezamis

Tuntien matka oli lapsille raskas, kiemurainen tie Bezierin kaupungin kupeesta ylös vuorille ihmetytti ja välillä usko meinasi loppua. Mutta reissu kannatti: yön pimeydessä meidät vastaanotti pariskunta, joka puhui ruotsia, suomea ja englantia jouhevasti sekaisin, ihan kuin oltaisiin tunnettu aina.

– Ska jag värma upp saunan?

Majatalon nimen mukaisesti tuntui kuin olisimme tulleet kavereitten luokse kylään. Lapsille mehua, aikuisille viiniä. Iltaruoka ja aamiainen syötiin yhdessä omistajien kanssa, aamulla lapset pääsivät Outin kanssa viemään koirat lenkille.

chezamis6

Naapuriravintoloitsija ei edelleenkään kylän uusista yrittäjistä pidä, vaikka muut kovin ystävällisiä ovatkin olleet. Niin, ja kuinka kävi hyökkäyksessä? No, tapaus meni oikeuteen, missä Karlssonin pariskunta voitti. He eivät tuomiota vaatineet, joten oikeus langetti naapuriravintoloitsijalle pienimmän mahdollisen tuomion.

chezamis7

Tuomio velvoittaa naapurin toimittamaan yhden euron kerran kuussa Karlssoneille kera virallisen anteeksipyynnön. Muuten hänen on maksettava kuussa 1500 euroa sakkoja valtiolle.

– Vielä ei ole miestä näkynyt ovella.