Näitä tuotteita ranskalaisia kehotetaan varomaan

2014-10-26 14.26.35

Olen nyt ollut kaksi yötä kotona Ranskassa. Sinä aikana olen käynyt läpi kodin meikki-, saippua- ja tamponivarastot. Minua huolestuttaa ja ajattelin, että ehkä teitä kiinnostaa tietää miksi.

Ranskassa on nimittäin tällä viikolla ehditty julkaista kaksi kuluttujia koskevaa, herättelevää tutkimusta. Ensin julkaistiin UFC Que Choisir-kuluttajayhdistyksen lista 185 supermarketeissa myytävästä kosmetiikkatuotteesta, joita on syytä varoa. Sitten, puolta vuorokautta myöhemmin olivat vuorossa tamponit, joista joissain oli toisen 60 millions consommateurs -kuluttajaryhmittymän mukaan pieniä määriä ympäristömyrkkyjä.

Ensimmäisen mustan listan kattavuus oli hämmentävä: joukossa oli nimittäin kasa tunnettuja tuotemerkkejä:, L’Oréalia, Colgatea (jopa lasten hammastahnaa!), Niveaa. Garnieria ja Pampersia. 

Kurkkua kuristaa, sillä monia näistä olen käyttänyt vuosien ajan, osaa myös lapsiini. Listalla on koko perheen Mixa-tuotteita ja Le Petit Marseillais- käsi- ja suihkusaippuoita, joita molempia meillä on koko Ranskan ajan ollut käytössä. Pampersin peppupyyhkeet ovat nekin tuttuja. Voitte lukea tuon listan ja niiden sisältämät kemikaalit täältä.  Joukossa on monia Suomessakin myytäviä tuotteita ja sen ymmärtää kyllä kaikilla kielillä.

Tässä muutamia tavis-huomioitani:

  • Monissa listan lasten tuotteissa, kuten Pampersin kosteuspyyhkeissä, on Phenoxyethanolia, säilöntäainetta, joka voi aiheuttaa mm. allergiaa.
  • Listalta löytyy myös tuotteita, kuten esimerkiksi Rocin voide, jotka sisältävät parabeenejä.
  • Säilöntäainetta nimeltä methylisothiazolinone eli metyyli-isotiatsolinonia esiintyy taas esimerkiksi Saforellen nuorille suunnatussa intiimipesutuotteessa. Metyyli-isotiatsolinoni voi aiheuttaa erilaisia oireita, kuten allergiaa ja kutinaa.
  • Tuttu Elnett satin-hiuslakka sisältää kemiallisia UV-filttereitä, jotka tunnetaan nimellä Ethylhexyl Metho­xy­cinna­mate. Miksi?
  • Meilläkin käytettävissä Le Petit Marseillais-saippuoissa taas on listan mukaan sellaisia sulfaatteja kuten Ammonium Lauryl -sulfaattia ja joissain myös Sodium Lauryl -sulfaattia, jotka saattavat mm. ärsyttää silmiä tai ihoa. Lisäksi ne rehevöittävät vesistöä.

Googlailin ainesosia ja ymmärsin sitten, että ainesosat ovat kyllä lain mukaan ihan sallittuja kemikaaleja. Vaarattomia ne eivät silti ole: kuluttajaryhmä onkin kehottanut välttämään tuotteita, ainakin pienten ihmisten kohdalla. Sivustolta löytyy myös lompakkoon printattava opaslappu, jossa on listattu kemikaalit ja niiden mahdolliset vaikutukset. (Tässä puolestaan suomalaisen Kemikaalitutkan laatima lista ainesosista, joita sen mukaan kannattaisi välttää.)

Screen Shot 2016-02-24 at 14.12.05

Maan johtavan kuluttajaorganisaation tamponitutkimus taas osoitti joidenkin tamponimerkkien sisältävän myrkyllisten aineiden jäämiä. Organisaation mukaan tutkimuksissa löydettiin pieniä määriä ympäristömyrkkyjä kuten dioksiinejä, glyfosaatteja ja torjunta-aineita, joskin alhaisia määriä. Listalta löytyi mm. Tampaxin ja bio-merkki Organycin tuotteita.

Torjunta-aineita?! Ei ole totta. Valitettavasti tutkimuksen tuloksia ei ole voi kokonaisuudessaan lukea netistä, mutta tässä linkki esim. Le HuffPostin juttuun. Tutkimus tehtiin, koska Ranskassa Tampax-tamponien sisältämien ainesosien julkaisemista vaativa kansalaisaloite on kerännyt jo 180 000 allekirjoitusta.

Tamponeiden todellisesta vaarallisuudesta ei voida olla varmoja, mutta selvää lienee taviksellekin, ettei dioksiinejä sisältäviä tumpuloita viitsisi kuukausittain käyttää sisäisesti.

Olen vihainen. Niin, syyttäkää vain huolimattomaksi. Ehkä Suomessa olisin tässäkin asiassa selvemmillä vesillä, mutta totuus kuitenkin on, etten ole kemikaaliasioihin perehtynyt ihminen vaan pelkkä tavis, joka pyrkii valinnoillaan toimimaan suurin piirtein oikein. Pikkulapsiarjessa ei aina vain jaksa lukea pieniä printtejä, varsinkaan ranskaksi.

Vauvojen myötä elämään astunut maailmantuskakin on raskas. Välillä tekisi mieli panna silmät kiinni tai ainakin kurkut silmille, koska sydämeen sattuu kaikki maailman kamaluus ja epävarmuus. Voi kun joskus voisi luottaa siihen, että meistä pidettäisiin parempaa huolta.

Millaisia tuntemuksia tämä herättää teissä?

Ranskalainen kauneushoitola omassa olkkarissa

stephanie3

Voilà. Tässä on Stéphanie, kauneudenhoitaja, joka tekee kotikäyntejä. Häneltä voi tilata kaikkea kasvohoidosta pedikyyriin tai karvanpoistosta geelikynsiin. Välillä hän on raijannut tuohon sohvan kupeeseen kokonaisen hierontapöydän.

Stéphanie, joka sattuu olemaan tyttöni luokkakaverin äiti, on yksi mahdottoman monista kotikäyntejä, à domicile, tekevistä ranskalaisyrittäjistä. Meillä hän alkoi käydä meillä siinä vaiheessa kun kuopus oli vielä kaikki päivät kotona. Vauvan päikkäreiden aikana ehti hienosti hoitaa kulmat ja kynnet.

stephanie2

Oikeasti Suomessa en ikinä hoidattanut itseäni näin tiheään. Paitsi, että ulkonäköä pitää tässä maailmankolkassa jaksaa hoitaa, tämä helppoa. Koskaan ei ole mihinkään ei ole kiire, kaikki hoituu omassa olkkarissa, kahvitkin voi keittää siinä ohessa. Hintakin tuppaa olemaan huokeampi kuin hoitolassa, missä yrittäjän on vuokrakin maksettava.

stephanie

Kauneudenhoidon lisäksi kotiin voi tilata helposti kampaajan ja vaikka vyöhyketerapeutin. Ranskalaiset kotikäyntejä tekevät lääkärit ja sairaanhoitajat ovat tietysti myös tulleet perheelle tutuiksi.  Niin ja kerrottiinhan uutisissa vastikään myös eläinlääkäristä, joka hoitaa mummojen kisut ja koirulit heidän omissa kodeissaan. Haastateltu mummo oli palvelusta haltioissaan.

Toki saahan sitä ruokaa ja juomaakin kotiin. Antibesissa ehdoton lemppariyrittäjäni on APEROMAN, supermieheksi pukeutuva mopomies, joka kiikuttaa aperitiivin nopeasti sitä tarvitsevalle. Mitäköhän suomalainen virkamies sanoisi tästä tyypistä?

Perheenäidin viiden tähden palvelu on kuitenkin supermarkettien kotiinkuljetus. Voin käydä pyörällä lähikaupassa, ladata kärryyn sata kiloa tavaraa ja jättää sen kassalle. Kohta ostokset tuodaan ilmaiseksi kotiin, kannetaan useimmiten keittiöön saakka. Ah. Eikä tullut edes hiki.

Itsepäinen, järjestelmällinen vai kupliva?

IMG_8600

Monet Ranskassa käyneet väittävät ranskalaisten olevan koppavia. Vai puhuvatko he sittenkin pariisilaisista?

ranskalaiset1

Ranskassa, kuten Suomessakin, nähdään eri alueilla olevan omanlaisiaan luonteenpiirteitä. Jos hämäläiset ovat minusta hitaita ja savolaiset lupsakoita, omalle miehelle Saksan kupeesta tulevat alsacelaiset edustavat tietysti – kuten hän itsekin – luotettavuutta ja järjestelmällisyyttä. Muutettuamme Etelä-Ranskaan mies tuskailikin useasti: “Minulle oli suurempi kulttuurishokki muuttaa tänne kuin Suomeen!”

alsace1

stereotypiat

Ranskan Rivieran asukkeja saatetaan muualla Ranskassa pitää äärioikeistolaisina, toisaalta taas rikkaina. Ystävällisyydestä ei tule pisteitä: Nizza (kuvassa yllä) luokiteltiin vastikään Time-lehdessä yhdeksi maailman epäystävällisimmistä kaupungeista. Minä en kyllä ole sitä huomannut. Sen toki tiedän, että Marseillen suunnalla ollaan kovasti liioitteluun taipuvaisia. Koirankakkaindeksiin tutustuttuani voinen myös sanoa, että puhtaanapidossakin olisi tässä maankolkassa toivomisen varaa.

eclair2

Pariisilaiset pitävät kaupunkiaan maailman napana, Roomana, jonne kaikki tiet vievät.  Keski-Ranskan auvergnelaiset ovat saitoja. Luoteis-Ranskan bretagnelaisia taas pidetään suoraviivaisina ja rehteinä, monet kutsuvat jopa itsepäisiksi. Alkoholikin heille kuulemma maistuu muita paremmin. Toki myös normandialaisillekin, jotka ovat ystävällisiä, mutta puhuvat hassusti. Siitä on tehty jopa ranskalainen elokuva, jossa etelän mies muuttaa pohjoiseen, eikä ymmärrä murteesta mitään.

The Local-lehti oli tehnyt aiheesta vastikään monipolvisen artikkelin, josta löytyy hyviä karttojakin. Yllätyksenä ei tietystikään tule, että useimmiten Ranskan eri alueita kuvaillaan myös ruuan kautta. Bordeaux’n suunta on viininjuojien seutua, Keski-Ranska on yhtä kuin sinihomejuusto ja Champagne-Ardennea leimaa tietysti kuplajuoma.

museo10

Eri alueilta tulevat ihmiset pitävät myös yhtä, niin kuin Suomessakin. Savolainen ymmärtää toverinsa mutkikasta puhetta, pohjalainen ystävänsä kaipuuta lakeuksille. Siksipä kerronkin, että olipa onni löytää Alsacen Mulhousesta kotoisin oleva torakanmyrkyttäjä. Hän on tietysti luotettava! Tunne vaikutti olevan molemminpuolinen: saimme myrkyttäjältä jopa alennusta.

Samoin kävi  väkivaltaisuudestaankin tunnetulla Korsikalla (yllä oleva elokuva kertoo sopeutumisesta saarelle), missä monet haaveilevat itsenäisyydestä. Minun miestäni, tuota Alsacen kohtalotoveria yllättäen ymmärrettiin ja palveltiin hyvin, mikä ei aina ole tuolla seudulla mitenkään tavallista. Mutta Alsace, Baskimaa ja Bretagne, ne ovat kuulkaa eri juttuja. Kaikkia nimittäin myös yhdistää autonomiaa ajavien poliittisten liikkeiden mehevä maaperä.

stereotypiat3