Mitä tehdä Rivieralla lasten kanssa? Osa 2: Nizza

Nizza satama

Nizza on Rivieran ehdoton helmi. Vaikka olen vieraillut kaupungissa kymmeniä kertoja, vanhankaupungin julkisivujen ihmeellisen punaiset ja oranssit sävyt jaksavat vetää suun virneeseen. Niin kuin tuo käsittämättömän mittainen rantabulevardikin, jonka komea arkkitehtuuri kimaltaa turkoosin Välimeren valossa niin että häikäisee. Ah, Nizza, siellä vierailu on joka kerta kuin ulkomaille menisi.

Jos tarkkoja ollaan, niin ranskalaisessa mittapuussa Nizza onkin varsin eksoottinen: kaupunki nimittäin liitettiin vasta vuonna 1860 Ranskaan. Ennen sitä se oli Nizzan kreivikunnan pääkaupunki ja kuului vuosisatoja Savoijin herttuakuntaan ja sittemmin Sardinian kuningaskuntaan. Jopa Italian kansallissankari, Giuseppe Garibaldi on kotoisin Nizzasta. Nizzan omaan murteeseen voi törmätä yhä mm. tiekylteissä.

Nizza tarjoaa valtavasti tekemistä ja nähtävää aikuiselle väelle, muttei lapsiakaan ole unohdettu.

nizza1

1.La Promenade Paillon

Ehdoton suosikkimme on La Coulée Verte, viralliselta nimeltään La Promenade Paillon. Nizzan eteläistä osaa halkova vihreä puisto kuljettaa vierailijan meren ääreltä pitkälle vanhan kaupungin kupeeseen. Lasten kannalta parasta puistossa on lähes jalkapallokentän kokoinen suihkulähde, veden peili, eli Miroir d’Eau, jonka yli sata vesisuihkua muodostaa ilmaan huikeita kuvioita. Suihkulähteessä saa juosta vapaasti, mikä on tietysti ihanaa. Kuumana päivänä kannattaakin varata uikkari tai vaihtovaatteet mukaan! Puistossa on myös hienoja kiipeilytelineitä lapsille.

Nizza rannat

2. La Promenade des Anglais ja uimaranta

Mitäpä olisi Nizza ilman sen upeaa rantabulevardia ja pitkää rantaa – ei mitään. Tällaisia maisemia saa todella hakea. Nizzassa yllätyksenä tosin saattaa tulla se, ettei rannalla olekaan hiekkaa, vaan pieniä pyöreitä kiviä. Niihin kuitenkin tottuu nopeasti. Jos rannalla löhöily ei kuitenkaan sovi teidän perheellenne, aina voi nauttia lounaan tai lasillisen yhdessä kivoista ravintoloista – tai käyskennellä promenadea pitkin ihanassa ilta-auringossa.

Toisaalta – jos hiekkarantaa kaipaat, oikein mukavia löytyy esimerkiksi läheisen St Jean Cap Ferratin puolelta – kaverini on kehunut lapsiystävällisyydestään mm. Plage Cros dei Pin -rantaa, jossa on jopa meduusaverkot. Itselläni kyseinen ranta vielä testaamatta.

Nizza linnapuisto

3. Colline du Château eli linnavuori

Aivan vanhan kaupungin kupeessa sijaitseva linnavuori on ihastuttava hengähdyspaikka. Huipulla on suuret viheralueet ja kunnolliset leikkipuistot (täällä leikkipuistot kun ovat välillä vähän mitä sattuu). Monet nizzalaiset perheet tulevatkin tänne viettämään aikaa mm. piknik-korin kera.

Kävelymatka vuorelle on itsessään nähtävyys: paitsi, että näkymät alas kaupunkiin ovat huikeat, matkalla on myös kaunis vesiputous. Jos kävely ylämäkeen ei kuitenkaan houkuta perheen pienimpiä, voit napata La Promenade Paillonin rannan päästä turistijunan (lisätietoa täällä). Kesäisin niitä kulkee yhtenään. Rannalta ylös vuorelle tulee myös hissi.

(Jos kaipaat tätäkin tilavampaa puistoa, kannattaa suunnaksi ottaa kaupungin laidalla sijaitseva komea Parc Estienne Orves -luonnonpuisto, jonne pääsee busseilla 64 ja 75.)

nizza21

4. Turistikierros pyörätaksin kyydissä

Tähän törmäsimme sattumalta – emmekä voi kokeilun jälkeen kuin suositella lämpimästi. Lasten kanssa pitkälliset turistikierrokset voivat nimittäin tuntua toooosi piiitkiltä. Isojen kanssa voi toki aina vuokrata siniset kaupunkipyörät, eli Velo Bleut, jotka ovat aivan mahtavia kulkuvälineitä. Pienempien kanssa taas kannattaa hypätä esimerkiksi Place Massenalta tällaisen kolmipyöräisen “riksan” kyytiin. Meidät pyörätaksi kuljetti rantabulevardia pitkin satamaan, mistä taas keskustaan ja lopulta vanhaan kaupunkiin. Matkalla saimme kuulla tarinoita ohittamistamme maisemista. Kaikki tykkäsivät!

nizza8

5. Herkkuja ja kulttuuria

Nizzassa on aivan valtavasti museoita, joita voisi suositella lapsiperheille. Tältä sivustolta löydät listauksen kaupungin lapsiystävällisimmistä museoista. Jokaisen viereen merkitty, minkä ikäisille mikäkin museo sopii (3 mois – 3 kuukautta / 4 ans – 4 vuotta). Yksi omista henkilökohtaisista suosikeistani on Matissen museo.

Jos museot tuntuvat lomapäiville liian raskaalta huvilta, suosittelen suuntaamaan Nizzan vanhankaupungin kapoisille herkkukujille. Siellä voi maistella aitoja, paikallisia makuja aina kikhernepohjaisesta Socca-pizzasta Pissaladière-sipulipiirakkaan. Paikan päällä tehtyä gelatomaista jäätelöäkin löytyy useammasta kioskista.

Rannalla minä ja puolikuollut mies

antibes

Kun me pyöräilimme tänään rannalle, talviteloilla olevan terassiravintolan kupeessa makasi mies pienessä sykkyrässä. Miehen vieressä oli muovipussi, ehkä tyhjä viinitonkan sisus. Ajoimme nopeasti ohi, koska halusin suojella lapsia, tiedä vaikka ruumis. Myöhemmin kun palasin paikalle ambulanssikin oli jo kutsuttu.

antibes2

Maassa makaava mies roikkui lääkintämiesten käsissä kuin räsynukke. Kaatui taakse, sitten eteen. Pää retkahti rajusti sivulle, käsi taittui kummasti. Rannalta seurasimme, kuinka ambulanssimiehet kokeilivat pulssia ja läpsyttelivät sitten poskille, yrittivät herätellä, kohta kantoivat autoon. Ja minä palasin perheeni luokse kertomaan uutisen, jonka luemme huomenna joka tapauksessa paikallislehdestä. Hienostoravintolan kupeesta löytyi puolikuollut mies. Elossa siis.

nizza3

Ranskassa harvoin törmää juoppoihin niin kuin Suomessa, mutta asunnottomia kohtaa valitettavan usein.  Vuonna 2012 maassa oli kaikkiaan yli 110 000 koditonta. Myös matkalla meiltä kotoa kaupunkiin alitamme sillan, jonka alla asuu usein muutama nuori mies: heillä on siellä patjat, omat kassit, makuupussitkin. Useimmiten näen heidät päiväsaikaan nukkumassa, mutta joskus myös tukka suittuna matkalla kaupunkiin. Nyt he ovat kadonneet, sillä sillanalus on siivottu. En ole voinut olla miettimättä, että olikohan se rannan mies yksi heistä.

Oliko kadun asukas valinnut lepopaikakseen tarkoituksella hienostoterassin?

Etelä-Ranska vetää puoleensa pohjoisenkin asunnottomia: täällä lämmössä ulkonakin selviää hengissä talvisaikaan. Se on yhtäläistä entisen asuinpaikkamme, Kalifornian kanssa. Samassa kaupungissa, parin kilometrin sisällä on ihmisiä, jotka asuvat miljoonavilloissa ja toisia, jotka asuvat kaduilla. Se on raivostuttaa. Voisiko jotain tehdä?

nizza1

Tuossa yllä on kuva Nizzasta, ihanasta La Coulée Verte-puistosta, joka on kaunis ja rauhoittava. Vietimme lasten kanssa keskustassa ihanan lauantaipäivän.

Työn puolesta vierailin viime viikolla myös toisenlaisessa Nizzassa, nimittäin Arianen lähiössä, missä asuu paljon muun muassa maahanmuuttajia. Asuinalue sijaitsee kaupungin kiertävän moottoritien toisella puolella. Julkinen liikenne kulkee sinne harvakseltaan, yöbussejakaan ei ole, minkä vuoksi nuoret hengailevat lähiössään.  Arianen kaduilla puhutaan ranskan sijasta useimmiten arabiaa, kerrostalot ovat korkeita, parvekkeita koristavat satelliittilautaset. Uutiset Arianesta liittyvät useimmiten väkivaltaan.

Huomasin aristelevani siellä yksinkulkemista, tunsin oloni ulkopuoliseksi. Harmi, etten kuohuissani tajunnut ottaa Arianesta kuvia, mutta niitä näet esimerkiksi klikkaamalla tätä. 

nizza2

Nizzan toinen poski olikin ihan jotain muuta kuin keskustan valoisat puistot, nämä yllä olevat, värikkäät vanhan kaupungin kerrostalot ja hämmästyttävä rantabulevardi, missä pohjoisen asukas on kuin paratiisissa.

Rivieran rumempi poski

ruma1

Riviera on vähän niin kuin George Michael: sitä kuvataan aina vain siltä toiselta, kauniimmalta puoleltaan.

Blogissakin olisi tietysti oivallista hehkuttaa pelkästään suloisen kauniita maisemia, vaaleanpunaista viiniä ja tuhansien vuosien ikäisiä pikkukyliä. Valitettavasti rumaakin on ja paljon, eikä vähiten siksi, alue on täytetty kerrostaloilla ja tilkitty asfaltilla. Sehän kävi ilmi jo syksyn surullisissa, ihmishenkiä vaatineissa tulvissa.

ruma2

Tässä postauksessa ajattelinkin esitellä mielestäni yhden rumimmista uimarannoista alueella. Siitä on sateenvarjodrinkit kaukana. Kyseinen, suuren ostoskeskuksen taakse jumiin jäänyt aurinkobiitsi on tullut valitettavan tutuksi siksi, että alueella harvoin vierailevat surffiaallot lyövät rantaan juuri tuossa kohtaa. Mitäpä sitä ei tekisi tehdäkseen miestä onnelliseksi (olen aiheesta kirjoittanut myös täällä). Tämänkin sunnuntaiaamun siis siellä, pyöreäkivisellä rantatöyräällä vietimme.

ruma5

Tarkalleen ottaen tuo kaamea ranta sijaitsee kapeassa, Nizzan länsikupeeseen liimautuneessa St Laurent de Varin kaupungissa. Cap 3000-ostoskeskuksen vanha, arkkitehtuuriltaan surullisen harmaa seinä masentaa näkymää. Autot huristavat tasaisena jonona rannan parkkipaikoille.

ruma4

Herkullisen, futuristisen lisänsä rannalle tuo vieressä sijaitseva, meren ääreen rakennettu lentokenttä. Kuten ehkä tiedätte, Nizzan kenttä sijaitsee kaupungin keskustan tuntumassa, kummallisen upealla, mutta raivostuttavan keskeisellä paikalla. Jättiläismäiset koneet jylisevät asuinalueiden ohitse raijaten turisteja ja paikalliset pitelevät korviaan.

ruma7

Tällaista se on, turistialueella asuminen. Julkisivu kukoistaa, mutta nurkan takaa löytyy hoitamattomia, surkeita alueita. Eniten harmittaa, että nämäkin upeat merinäkymät on pilattu liialla rakentamisella.

ruma3

Yllätys on, että joka kerta kun palaamme tälle rannalle, siellä on ihmisiä syömässä eväitä ja ulkoiluttamassa koiriaan. Ihan kuin he eivät lentokoneita huomaisikaan, saati rannan roskia tai sotkuista parkkipaikkaa. Monet heistä ovat varmasti maksaneet maltaita tämänkin rannan merinäköala-asunnoista, niiden joiden ohi airbussit vilistävät muutaman minuutin välein.

ruma8

Toki tältäkin parkkipaikalta pääsee kymmenessä minuutissa esimerkiksi Haut-de-Cagnesiin lounaalle. Siis sille kauniimmalle poskelle. Vaaleanpunaisen viinilasillisen jälkeen rumaa ei enää muistakaan.

cagnes1