Mitä tehdä Rivieralla lasten kanssa? Osa 1: Cannes

gardes

Cannes on kuulu filmifestareistaan ja bling bling -ostosmahdollisuuksistaan, mutta tarjoaa lapsiperheillekin paljon tosi mukavaa ajanvietettä. Tässä viisi matkakohdesuositusta pikkuihmisten kanssa reissaaville.

poika-rannalla

1.Îles de Lerins

Cannesiin kuuluvat Lérinsin saaret ovat meidän ehdoton jokavuotinen matkakohteemme. Saaret ovat kuin ranskalaisista elokuvista: kuvankauniita maisemia, upeita metsäreittejä ja ihastuttavia snorklausrantoja jopa perheen pienimmille. Lasten kanssa kannattaa kuitenkin varautua kunnon piknik-korin kera – kioskit ja ravintolat ovat luonnonkauniilla saarilla nimittäin auki vähän miten sattuu. Lérinsin saarille pääsee yhteysaluksilla, jotka lähtevät Cannesin sataman toisesta päästä, läheltä Radissonin hotellia. Alusten hinnoista ja aikatauluista lisää tästä linkistä.

gardes2

2. La Croix-des-Gardes

Häkellyttävän kaunista luonnonpuistoa, La Croix-des-Gardesia kutsutaan Cannesin keuhkoiksi. Varsinkin näin keväällä puisto on upea – kiitos keltaisenaan kukkivien mimosa-puiden. Korkealla mäellä sijaitsevassa puistossa on kaikkiaan 20 kilometrin verran kävelyreittejä, uskomattomat näkymät Välimerelle sekä suloisen varjoisia piknik-paikkoja. Linnuntietä puisto sijaitsee vain noin kilometrin päässä Croisettelta, mutta kävelymatka ylämäkeen vaatii kulkijalta aikamoista kuntoa. Arkipäivisin puistoon pääseekin parhaiten Cannesin kaupungintalolta (Hôtel de Ville) bussilla numero 7 tai tietysti omalla autolla.

cannes5

3. Festivaalipalatsi ja La Croisette

Festivaalipalatsia ei Cannesin kävijä voi jättää välistä.  Lasten kannalta palatsilla kiinnostavimpia lienevät sitä ympäröivät maahan painetut elokuvakuuluisuuksien, kuten Angelina Jolien tai Sylvester Stallonen kädenjäljet. Festivaalipalatsin edustalla on myös kiva lastenpuisto, jossa on kaunis karuselli, vedessä uitettavia laivoja ja herkullinen jätskikiska, josta äippä ja iskä saa ranskalaiseen tapaan myös lasillisen viiniä.

Cannesin ikoninen rantabulevardi, Boulevard de la Croisette aukeaa heti palatsin edestä. Sen leveää jalankulkualuetta pitkin on mukava aurinkoisena päivänä tallustella ja samalla ihailla aitojen cannesilaisten kimaltelevaa tyylikkyyttä. Jos pikkuystävän jalat eivät kuitenkaan suostu etenemään tarpeeksi rivakasti – ei hätää.  Silloin voi hypätä rantakadulla tiheästi kulkevaan kaksikerroksiseen Palm Imperial-bussiin, joka vie bulevardin toiseen päähän. Näkymät ovat yläkerroksesta komeat.

Croisettella muuten järjestetään myös valtavasti kiinnostavia tapahtumia. Yksi niistä on jokakesäinen ilotulituskilpailu, jonka  viime vuonna voittivat suomalaiset! Yllä maanmiestemme mieletön taidonnäyte. Ilotulituksia pääsee heinä-elokuun aikana ihailemaan kerran viikossa.

croisette

4. Uimarannat

Iso osa rantabulevardi Croisetten kupeen uimarannoista on hienostohotellien yksityisiä uimarantoja. Niihin voi huoletta mennä, mutta omasta rantatuolista pitää olla valmis maksamaan jonkun verran. Joukossa on kuitenkin erityinen helmi, kaupungin omistama Plage de Mace,  joka sijaitsee aivan festivaalipalatsin kupeessa. Macen rannallakin on rantatuoleja, mutta ne maksavat muutaman euron, eli murto-osan verrattuna naapureihinsa. Anekdoottina kerrottakoon, että filmifestareiden aikaan tämä ranta vaihtaa nimeä: silloin se tunnetaan nimellä Salle des Sables. Rannalle viritetään nimittäin tuolloin suuri valkokangas, jossa näytetään vanhoja festarielokuvia.

20160516_220925

Jos kuitenkin kaipailee rauhallisemmalla uimarannalle, kannattaa nakata rantakassi Palm Imperial-bussin kyytiin ja körötellä bulevardin toiseen päähän Bijou Plagelle, Palm Beachille tai niemekkeen toiselle puolelle Plage de l´Étangille (katso bussikartta täältä). Monet rannat ovat tuolla puolen kaupunkia julkisia ja maksuttomia. L’Ètangin puolella voi tuulisina päivinä myös ihailla leijasurffaajien taidonnäytteitä.

mandelieu-lapset

5. Pyöräretki Mandelieu la Napouleen tai Golfe Juaniin

Rivieran liikenne saattaa pelottaa, mutta suosittelen tätä silti: vuokraa pyörä päiväksi. Cannesissa on useita liikkeitä, joista pyörän saa kohtuuhinnalla, kuten esimerkiksi  tämä.  Pyöräreiteistä kannattaa kysyä tarkemmin vuokraliikkeestä. Suosittelen kohteeksi esimerkiksi ihastuttavaa Mandelieu la Napoulea, jossa on herkkuravintoloita ja tietysti Mandelieun kaunis linna. Itäsuunnassa sijaitseva Golfe Juan puolestaan on kuulu huvivenesatama, jossa on kivoja satamakuppiloita. (Jos pyörä ei innosta, voit toki aina hypätä rantaviivaa kulkevaan junaan.)

Mandelieuhun suuntaaville tiedoksi: Cannesissa asuva ystävättäreni suosittelee pyöräreittiä, joka kulkee Siagne-kanaalin kupeessa. Se on kuulemma kaunis ja matkalla on useita leikkipuistoja.

 

Ensimmäinen jouluetappi

vendee2

Raksi ruutuun, ensimmäinen joulusukulaisetappi takana! Kuten monet pikkulapsiperheet, me vietämme osan joululomasta aina miehen ja osan minun sukulaisteni luona. Joka toinen vuosi jouluaatto ollaan Ranskan suvun luona, joka toinen vuosi minun vanhemmillani.

Tänä vuonna joulukaava oli uudistunut. Mieheni sisko nimittäin muutti perheineen kesällä Charente Maritimen alueelle, meiltä katsottuna kauas länsirannikolle. Autolla matkaa olisi joutunut tekemään helposti reilut 10 tuntia. Pitkää viikonloppua varten valitsimme lentokoneen.

Vaikka olen Ranskassa matkaillut valtavasti, tämä kyseinen alue oli jäänyt minulta tyystin tuntemattomaksi. Tässä muutamia tunnelmakuvia. Upea paikka, jossa suosittelen vierailemaan. Minäkin haluan ehdottomasti uudestaan.

Ensimmäisenä päivänä suuntasimme heti kauniille Ile de Ré -nimiselle saarelle.

Nykyään suositun turistikohteen historia on erikoinen: Englanti ja Ranska ovat taistelleet sen omistajuudesta vuosisatojen varrella – tosin viimeiset reilut 300 se on kuulunut Ranskalle. Silta mantereelle tosin rakennettiin vasta 1980-luvun lopussa.

Saarella asuu talvisaikaan reilut 20 000 asukasta, mutta kesäaikaan asukasluku kymmenkertaistuu.

vendee1

Kaunista saarta rytmittävät komeat linnoitukset, vehreät pellot ja osteriviljelmät. Tutustumista varten kannattaa ehdottomasti vuokrata pyörät – niin mekin teimme. Pienet pyörätiet vievät saaren upeaa rantaviivaa pitkin, jonka maisemat muuttuvat nousu- ja laskuveden ansiosta. Polkeminen on näissä tasaisissa maisemissa mukavaa ja leppoissa. Jopa anoppi innostui mukaan!

lavendee7

 

Saarella on useita pikkukyliä, joissa voi poiketa juomassa välikahveja ja syömässä herkkuja. Ja sitten taas jatkaa matkaa. Magnifique!

vendee5

pyo%cc%88ra%cc%88ily

Aurinkoisia päiviä riitti meille pikamatkan aikana tasan yksi – onneksi sentään sekin. Pilvisinä päivinä  tutustuimme sitten mm. kauniiseen La Rochellen kaupunkiin, jonka arkkitehtuuri on hämmentävän mahtipontista verrattuna meidän Rivieraamme.  Vanhaa, merkittävää satamakaupunkia valvovat ylväät, keskiaikaiset tornit.

larochelle2

Näissä maisemissa ovat viihtyneet vuosisatojen varrella temppeliherrat ja hugenotit. 1700-luvulla kaupunki oli myös eurooppalainen orjalaivojen keskuspaikka. Toisen maailmansodan tiimellyksessä sinne puolestaan rakensivat tukikohtansa saksalaiset.

larochelle

La Rochellessa on myös mainitsemisen arvoinen, hieno akvaario, jossa kannattaa vierailla sadepäivänä. Se on yksi Euroopan suurimmista yksityisistä akvaarioista ja toimii myös merentutkimuskeskuksena. Koko perhe tykkäsi kovasti: kuvassa alla kolme sukupolvea ihailemassa haita.

vendee3

akvaario

Seuraava etappi onkin sitten ihana, pohjoinen Suomi. Täältä tullaan! Tämän vuoksi postaustahtini saattaa seuraavan viikon ajan olla hieman normaalia verkkaisempi.

Joyeux Noël! Hyvää joulua kaikille! 

Miekkavalaita Rivieralla

marineland-pingviini

Olen istunut nyt kaksi vuorokautta sisätiloissa. Ensin oli sairaana poika, sitten minä. Flunssakierteet, oksennustaudit ja korvatulehdukset on asia, jota en pikkulapsivaiheesta isona tule kaipaamaan. Puuh.

Onneksi on näitä aurinkokuvia, joita voi sisäpäivinä katsoa. Ne ovat peräisin ensimmäiseltä vierailultamme Marinelandiin, Antibesin vesieläinpuistoon, jossa on delfiinejä, miekkavalaita, hylkeitä, pingviinejä, haita ja jääkarhuja. Marineland on Euroopan suurimpia merieläinpuistoja.

marineland_delfiini

Niinpä niin – Rivieraltakin löytyy jääkarhuja ja miekkavalaita. Se riitti pitkään myös syyksi sille, ettei Marineland ei ole houkutellut meitä aiemmin puoleensa. Näiden eläinten oikea paikkahan olisi luonnossa, ei pienissä altaissa.

Erityisesti viime vuoden suurtulvien seurauksena vesieläinpuisto on saanut runsaasti kritiikkiä osakseen. Likainen tulvavesi nimittäin nousi hyökyaallon lailla altaisiin. 19-vuotias Valentin-miekkavalas menehtyi, kuten myös useat kilpikonnat ja hylkeet. Luonnonsuojelujärjestöt kerääntyivät vaatimaan puiston sulkemista ja puisto panikin ovensa kiinni pitkäksi aikaa korjauksia varten.

marineland-hylje

Samassa rytäkässä netti täyttyi artikkeleista, joissa valaiden entiset hoitajat kertoivat surullisia tarinoita vankeudessa elävien eläinten oloista ja puiston altaiden veden laadusta. Kohta uutisissa oli juttu myös Tampereen delfiineistä, jotka matkasivat salaa Kreikkaan. Mitä järkeä tässä touhussa on?

Mutta sitten, syksyn tullen lapset menivät kouluun ja kertoivat ystävistään, jotka olivat päässeet delfiinipuistoon. Miksi emme mekin?  Ja näinpähän siinä sitten kävi, että pyörsin pääni.

marineland-valas

Sillä jos jotain hyvää kammottavista tulvista ja kritiikistä oli niin se, että puisto oli tietojeni mukaan muuttunut. Puiston uusi ohjenuora oli: ensin opetus, sitten vasta show. Sen sijaan, että puistoon keräännyttäisiin pelkästään äimistelemään, kuinka delfiini hyppivät ja pomputtelevat palloa, oli siellä nyt myös tarkoitus oppia ja paljon. Se kiinnosti.

Marineland ei ole kuin tavallinen eläinpuisto tai akvaario, jossa katsellaan eläimiä lasin takaa. Tässä puistossa on kellotetut ohjelmanumerot. Kello 11 esiintyvät hylkeet, kello 12 delfiinit, kello 14 valaat jne. Jokaisen altaan reunalta löytyy snack-baari, kahviautomaatti ja leikkipuisto. Me noudatimme lukujärjestystä orjallisesti.

marineland_delfiinit2

Ja kuinka ollakaan: olin ohjelmasta positiivisesti yllättynyt. Jokaisen show’n ensimmäinen osio keskittyi opetukseen. Ennen delfiinien ja hylkeiden temppuja saimme kuulla kunkin nisäkäslajin oikeasta asuinpaikasta, ruuasta, uhista ja siitä, mitä me jokapäiväisellä toiminnallamme voimme tehdä, jotta ne ja meri voisivat paremmin. Hyljeshow’ssa lapsia opetettiin jopa kierrättämään: keltaiseen laatikkoon muoviroskat, muistattehan! Ei ikinä muovia mereen! (Se ei ole täällä mikään itsestäänselvyys).

Kaikkein vaikuttavin ja samalla surullisin oli tietysti miekkavalas-show, joka nosti kyyneleet silmiini. Kyllähän näiden paikka oikeasti olisi muualla kuin täällä.

marineland-pingviini2

Kuuden tunnin puistovierailun jälkeen olin kuitenkin myös tajunnut paljon uutta. Ennen kaikkea olin surullinen opittuani, millaisissa oloissa kaikki nämä nisäkäslajit luonnossa nykyään elävät. Se herätti monessa mielessä, pani miettimään asioita, joita en ehkä ollut tullut pohtineeksi. Jotain konkreettista todella pitäisi tehdä.

Päätin, että jatkossa perheemme osallistuu mahdollisimman moniin rantasiivouksiin alueella, niitähän täällä järjestetään. Edes jos se auttaisi vähän ja opettaisi omat lapset huolehtimaan ympäristöstä.

Kuinka sinä suojelet luontoa?