Mitä tehdä Rivieralla lasten kanssa? Osa 3: Antibes

Antibes

Viralliselta nimeltään kotikaupunkini on Antibes – Juan les Pins, mikä kertonee olennaisen. Kaupungilla on siis kaksi napaa: jumalaisen kaunis vanha Antibesin kaupunki ja ihana, kesäturistien rakastama rantakohde nimeltä Juan les Pins. Niiden välissä on vielä kaunis Cap d’Antibesin niemi, joka on tunnettu ennen kaikkea varakkaiden ihmisten huvila-alueena. Kulkeminen Antibesin ja Juan les Pinsin välillä on helppoa: se onnistuu joko kävellen, lähijunalla tai paikallisbussilla.

Tässä postauksessa kerron muutamia lempparijuttujamme lyhyesti. Ison osan vinkeistä, kuten suosikkiuimarantamme ja -ravintolamme säästän tietty sitten opaskierroksilleni täällä etelässä (lisätietoa niistä löydät Pamplemousse-matkatoimiston sivuilta täällä.)

rantaelämää4

1) Uimarannat

Antibesin puolen lapsiystävällisin uimaranta on nimeltään Plage de la Gravette. Se on sijainniltaan erinomainen – se on nimittäin aivan kauniin vanhan kaupungin kyljessä kiinni. La Gravette on muodoltaan suojaisa ja “kuppimainen”, eivätkä suuret aallot eivät sinne lyö. Helpostusta rantaelämään tuo perheelliselle myös se, että aivan kulman takaa löytyy kaikki tarpeelliset palvelut: ravintolat, jätskikiskat ja vessat. Jos taas näköalaa kaipaa, suosittelen Plage de la Salis -rannan puolta Cap d’Antibesin niemen juuressa. Sen syleilystä voi ihailla kaunista, Alppien kehystämää vanhaa kaupunkia.

Juan les Pinsin puolella uimarannat ovat suurelta osin yksityisiä, maksullisia rantoja, mutta kyllä julkisiakin löytyy joukosta. Jos kukkaro antaa myöten (n. 15 euroa) , kannattaa maksullisilla rannoilla viettää vaikkapa yksi aamupäivä. Mikä nimittäin sen mahtavampaa kuin loikoilla pehmeällä rantatuolilla ja siemailla tarjoilijan tuomaa drinkkiä lapsen leikkiessä rantavedessä. Erityisen ihanaa Juan les Pinsissä muuten on sen mielettömät auringonlaskut.

2) Antibesin vanha kaupunki

Antibesin vanhan kaupungin kujat tarjoavat koko perheelle paljon nähtävää ja koettavaa: söpöjä pikkukauppoja, jäätelöbaareja, kuppiloita, sokkeloisia kujia, karusellin, mielettömän Picasso-museon ja mitä vielä. Usein vanhassa kaupungissa soi myös live-musiikki tai on käynnissä jonkinmoinen festivaali. Pian koittaa esimerkiksi tämä meidän perheen suosikkijuhla, performanssitaiteen Deantibulations, joka tuo kaduille joukon mielettömiä sirkustaiteilijoita ja näyttelijöitä.

16 03 07 Panorama Antibes web 6

3) Antibesin satama

Antibesin satama on nähtävyys itsessään, onhan kyseessä Välimeren suurimpiin kuuluva huvijahtisatama. Erityisen kauniin satamasta tekee kuitenkin paitsi sitä reunustava vanha muuri, myös veneitä vartioiva, satoja vuosia vanha puolustuslinnake Le Fort Carré. Perheen pienimmille sataman jättiläismäisissä huvijahdeissakin riittää äimisteltävää. Antibes on kotisatama esimerkiksi venäläisomisteiselle, maailman suurimmalle jahdille nimeltään Dilbar, joka on yli 150 metriä pitkä.

littoral2

4) Ulkoilureitti

Cap d’Antibesin päätä kiertää äärimmäisen kaunis kävelyreitti, Sentier Littoral, josta olen täällä blogissa aikaisemmin puhunutkin. Reitti on sopiva lapsille noin viidesta ikävuodesta ylöspäin (ellei bébé kulje repussa). Reitistä lisätietoa löydät täältä .

IMG_0293

5) Leikkipuistot

Antibesissa on lukuisia leikkipuistoja, joista osa tosin on kunnoltaan vähän mitä sattuu. Meidän perheen suosikkipuistot sijaitseva rannoilla, missä vanhemmat voivat ihailla kauniita maisemia. Antibesin rantapuisto sijaitsee kaupungin keskustan Place de Gaulle -aukiolta vievän Albert 1er -bulevardin päässä. Toinen erittäin kiva puisto taas sijaitsee Juan les Pinsin La Pinède -rantapuistossa (jonka kupeesta näkymä yllä).  Sieltä löytyy leikkikentän lisäksi pikkujuna ja karuselli.

 

Ja tässä vielä linkit aikaisempiin toivepostauksiin:

Mitä tehdä Rivieralla lasten kanssa? Osa 1: Cannes

Mitä tehdä Rivieralla lasten kanssa? Osa 2: Nizza

 

 

Mitä tehdä Rivieralla lasten kanssa? Osa 1: Cannes

gardes

Cannes on kuulu filmifestareistaan ja bling bling -ostosmahdollisuuksistaan, mutta tarjoaa lapsiperheillekin paljon tosi mukavaa ajanvietettä. Tässä viisi matkakohdesuositusta pikkuihmisten kanssa reissaaville.

poika-rannalla

1.Îles de Lerins

Cannesiin kuuluvat Lérinsin saaret ovat meidän ehdoton jokavuotinen matkakohteemme. Saaret ovat kuin ranskalaisista elokuvista: kuvankauniita maisemia, upeita metsäreittejä ja ihastuttavia snorklausrantoja jopa perheen pienimmille. Lasten kanssa kannattaa kuitenkin varautua kunnon piknik-korin kera – kioskit ja ravintolat ovat luonnonkauniilla saarilla nimittäin auki vähän miten sattuu. Lérinsin saarille pääsee yhteysaluksilla, jotka lähtevät Cannesin sataman toisesta päästä, läheltä Radissonin hotellia. Alusten hinnoista ja aikatauluista lisää tästä linkistä.

gardes2

2. La Croix-des-Gardes

Häkellyttävän kaunista luonnonpuistoa, La Croix-des-Gardesia kutsutaan Cannesin keuhkoiksi. Varsinkin näin keväällä puisto on upea – kiitos keltaisenaan kukkivien mimosa-puiden. Korkealla mäellä sijaitsevassa puistossa on kaikkiaan 20 kilometrin verran kävelyreittejä, uskomattomat näkymät Välimerelle sekä suloisen varjoisia piknik-paikkoja. Linnuntietä puisto sijaitsee vain noin kilometrin päässä Croisettelta, mutta kävelymatka ylämäkeen vaatii kulkijalta aikamoista kuntoa. Arkipäivisin puistoon pääseekin parhaiten Cannesin kaupungintalolta (Hôtel de Ville) bussilla numero 7 tai tietysti omalla autolla.

cannes5

3. Festivaalipalatsi ja La Croisette

Festivaalipalatsia ei Cannesin kävijä voi jättää välistä.  Lasten kannalta palatsilla kiinnostavimpia lienevät sitä ympäröivät maahan painetut elokuvakuuluisuuksien, kuten Angelina Jolien tai Sylvester Stallonen kädenjäljet. Festivaalipalatsin edustalla on myös kiva lastenpuisto, jossa on kaunis karuselli, vedessä uitettavia laivoja ja herkullinen jätskikiska, josta äippä ja iskä saa ranskalaiseen tapaan myös lasillisen viiniä.

Cannesin ikoninen rantabulevardi, Boulevard de la Croisette aukeaa heti palatsin edestä. Sen leveää jalankulkualuetta pitkin on mukava aurinkoisena päivänä tallustella ja samalla ihailla aitojen cannesilaisten kimaltelevaa tyylikkyyttä. Jos pikkuystävän jalat eivät kuitenkaan suostu etenemään tarpeeksi rivakasti – ei hätää.  Silloin voi hypätä rantakadulla tiheästi kulkevaan kaksikerroksiseen Palm Imperial-bussiin, joka vie bulevardin toiseen päähän. Näkymät ovat yläkerroksesta komeat.

Croisettella muuten järjestetään myös valtavasti kiinnostavia tapahtumia. Yksi niistä on jokakesäinen ilotulituskilpailu, jonka  viime vuonna voittivat suomalaiset! Yllä maanmiestemme mieletön taidonnäyte. Ilotulituksia pääsee heinä-elokuun aikana ihailemaan kerran viikossa.

croisette

4. Uimarannat

Iso osa rantabulevardi Croisetten kupeen uimarannoista on hienostohotellien yksityisiä uimarantoja. Niihin voi huoletta mennä, mutta omasta rantatuolista pitää olla valmis maksamaan jonkun verran. Joukossa on kuitenkin erityinen helmi, kaupungin omistama Plage de Mace,  joka sijaitsee aivan festivaalipalatsin kupeessa. Macen rannallakin on rantatuoleja, mutta ne maksavat muutaman euron, eli murto-osan verrattuna naapureihinsa. Anekdoottina kerrottakoon, että filmifestareiden aikaan tämä ranta vaihtaa nimeä: silloin se tunnetaan nimellä Salle des Sables. Rannalle viritetään nimittäin tuolloin suuri valkokangas, jossa näytetään vanhoja festarielokuvia.

20160516_220925

Jos kuitenkin kaipailee rauhallisemmalla uimarannalle, kannattaa nakata rantakassi Palm Imperial-bussin kyytiin ja körötellä bulevardin toiseen päähän Bijou Plagelle, Palm Beachille tai niemekkeen toiselle puolelle Plage de l´Étangille (katso bussikartta täältä). Monet rannat ovat tuolla puolen kaupunkia julkisia ja maksuttomia. L’Ètangin puolella voi tuulisina päivinä myös ihailla leijasurffaajien taidonnäytteitä.

mandelieu-lapset

5. Pyöräretki Mandelieu la Napouleen tai Golfe Juaniin

Rivieran liikenne saattaa pelottaa, mutta suosittelen tätä silti: vuokraa pyörä päiväksi. Cannesissa on useita liikkeitä, joista pyörän saa kohtuuhinnalla, kuten esimerkiksi  tämä.  Pyöräreiteistä kannattaa kysyä tarkemmin vuokraliikkeestä. Suosittelen kohteeksi esimerkiksi ihastuttavaa Mandelieu la Napoulea, jossa on herkkuravintoloita ja tietysti Mandelieun kaunis linna. Itäsuunnassa sijaitseva Golfe Juan puolestaan on kuulu huvivenesatama, jossa on kivoja satamakuppiloita. (Jos pyörä ei innosta, voit toki aina hypätä rantaviivaa kulkevaan junaan.)

Mandelieuhun suuntaaville tiedoksi: Cannesissa asuva ystävättäreni suosittelee pyöräreittiä, joka kulkee Siagne-kanaalin kupeessa. Se on kuulemma kaunis ja matkalla on useita leikkipuistoja.

 

Lasten kanssa ravintolaan kello 21

neapolitan-1

Vietimme miehen kanssa juuri kuudetta hääpäiväämme. Ravintolaksi olimme valinneet kalliin näköalaravintolan Cannesin keskustasta. Lapset olivat isovanhemmilla ja pöytävaraus oli kello 20.30, minkä luulisi olevan jälkeen monen pienokaisen nukkumaanmenoajan.

Kello 21 naapuripöytään istuutui pariskunta kahden lapsen kanssa. Huokasin syvään. Ei ole totta. 

Hääpäivänä nimittäin halusin viettää illan aviomiehen kanssa, mieluiten pelkässä aikuisessa seurassa. Halusin keskittyä maisemaan, viiniin ja herkkuruokaan, enkä ainakaan kiljuviin lapsiin (jotka eivät edes ole omiani).

Kohta tajusin, että niin ajattelivat naapuripöydän Cannesissa lomailevat vanhemmatkin. Myöhäistä illallisajankohtaa ei oltu valittu summamutikassa: ensimmäinen lapsi taintui alkuruuan jälkeen ja kannettiin ravintolan sohvalle nukkumaan. Pian isoveljeä seurasi pienempi.

Yhtäkään häiritsevää ääntä en illan aikana kuullut ja soimasin itseäni ennakkoluuloistani. Näinkin voi ravintolaillan lasten kanssa tosiaan hoitaa. Valittamista ei meidän kohdalla lopulta tullut kuin mauttomasta alkuruuasta.

Sosiaalisessa mediassa on viime päivinä jaettu ahkerasti tekstiä tamperelaisista ravintoloista, joihin ei lapsilla ole tulemista. Ääriesimerkkinä artikkelissa kerrottiin perheestä, jonka vauvan kakkavaippaa vaihdettiin naapuripöydässä. Sellaisiakin asiakkaita ilmeisesti pohjolassa on.

Monet ovatkin tyynesti kommentoineet tiukkojen ravintoloitsijoiden linjaa vertaamalla sitä Etelä-Eurooppaan, missä lapset ovat tervetulleita aina ravintoloihin. Aina.

Muistuttaisin kuitenkin vienosti, että vaikka se näin pitkälti onkin, ainakin Ranskassa myös lapsiperheiltä odotetaan muiden ravintola-asiakkaiden huomioimista. Pienokaiset eivät riehu ravintolassa. Vaippaa ei vaihdeta ruokapöydässä, vaikkei vessassa koskaan ole vaihtopöytää. Lapsinurkkauksiakaan ei ole – jos lasten aika käy pitkäksi, on vanhempien keksittävä heille tekemistä (minkä vuoksi reppumme on aina täynnä värityskirjoja).

Selvää on, että jos lasten kanssa meinaamme nauttia ruuasta pitkän kaavan mukaan, menemme aina rantaravintolaan syömään. Siellä voi paitsi harjoitella ravintolassa olemista, myös ajan käytyä pitkäksi muovailla hiekkakakkuja ilman että kukaan häiriintyy.