Nyt kun ongelmista puhutaan

antibes tori

Kesäajasta luopuminen on saanut Suomen eduskunnassa kannatusta. Kiinnostavaa.

Huomasin kyllä keväällä, kuinka kellon siirtely puhutti suomalaisessa sosiaalisessa mediassa. Venkslaaminen harmistutti monia kamalasti, mikä tuntui omasta näkökulmasta pikkuisen höpsöltä. Siirretäänhän Ranskassakin kelloja. Siirretäänhän sitä kelloa aina silloinkin kun matkataan lomalle Espanjaan. Ja saatetaanhan sitä muutenkin herätä viikonloppuna noin vain tuntia myöhempään tai aikaisempaan. Sitä paitsi – kännykkähän siirtää kellon automaattisesti. Mikä probleema tämä nyt oli?

Minä rakastan kesän valoisia iltoja. Ja kellojen siirtämisellä on itselleni symbolinenkin merkitys: ihminen ikään kuin tajuaa, että nyt ollaan kesässä, nyt taas talvessa. Ehkäpä sitten olen ajatuksineni yksin.

10.00

Paljon kesäaikaa isompana ongelmana pitäisin sen sijaan lasten loma-aikatauluja. Suomessa kesälomat alkavat liian aikaisin, meillä Ranskassa taas aivan liian myöhään. Siinä missä suomalaiset pikkukoululaiset pitelevät kesäkuun sadetta ja paahtuvat luokissaan elokuussa, on meidän lapsosilla nyt heinäkuisissa koululuokissa läkähdyttävän raskasta. Kun ulkona on 35 astetta eikä luokkahuoneissa laisinkaan ilmastointia, voitte kuvitella pienokaisen tilan kello 16. Viime päivinä olenkin järjestänyt työni niin, että olen voinut noukkia kuopuksen kotiin päiväunille.

Eivätkö kaikki eurooppalaiset koululaiset voisi päästä juhannuksena lomalle ja aloittaa vastaavasti elokuun lopussa? Tehtäisiinkö kansalaisaloite myös siitä?

19.00

Ja jos vielä saisin valita, niin jonkinmoista standardisointia vaatisin kyllä myös kellonaikoihin noin niin kuin yleisesti. Opettelemme nimittäin nyt tyttäreni kanssa kellotaulua. Uudet tiedonmuruset aiheuttavat hämmennystä paitsi pienessä, myös perheessä huonompaa suomea puhuvassa aikuisessa. Kuinka hemmetissä ihmisen pitäisi muistaa, että sept heures et demie on puoli kahdeksan eikä puoli seitsemän? Häh?

Kouluruoka kuin hienostoravintolassa

karuselli
  • Emincé de concombre en salade
  • Omelette roulée aux pommes de terre
  • Cantal
  • Compote
  • Pain Bio

Lasten päivän kouluruokalista tuossa yllä, jos ihmettelette. Minusta on ihana makustella näitä listoja ranskaksi – se on oikeasti kuin lukisi hienostoravintolan menu-korttia. Eivät nämä toki suomeksikaan hullummalta kuulosta:

  • Ohuita kurkkuviipaleita salaatilla
  • Rullattu perunaomeletti
  • Cantal-juustoa
  • Hedelmäsosetta
  • Luomuleipää

Ranskalainen kouluruoka aiheuttaa minussa, nuhjaantuneita eväitä syövässä yksintyöskentelijässä yhä hirvittäviä kateudenpuuskia. Kun saisikin tuommoista juustovoileipien sijasta. Toisin se vaan oli silloin kun minä olin koulussa, nih.

No, jos totta puhutaan, olenhan minä ihan älyttömän onnellinen, että lapseni saavat syödä koulussa. Siellä nimittäin he maistavat uusia juttuja, sellaisiakin, joita minä en tule edes ajatelleeksi omassa keittiössäni. Eilenkin kolmevuotias nappasi couscous-paketin kaupan hyllystä.

– Äiti, minä tykkään tästä. Voitko tehdä?

Paneuduin uusimmassa Hesarin kolumnissani ranskalaiseen ja suomalaiseen kouluruokaan pintaa syvemmältä (voit lukea sen täältä). Korviini on nimittäin kantautunut tieto, että Suomessakin ruokalalistat ovat pian näkemässä muodonmuutoksen. Millaisia herkkusuita suomalaisista pikkuvekaroista kuulkaa vielä sukeutuukaan!

Kolumneihini liittyy muuten kivaa uutta: vastaisuudessa tekstejäni voi maanantain sijasta lukea joka toinen perjantai Hesarin verkkosivuilla. Lisäksi kolumnini julkaistaan tästä eteenpäin kerran kuussa lauantaisin myös Hesarin paperilehdessä.

Pakkorokotteita ja rokotepelkoa

Rokote-epäileväisyys voi asuinmaassani hyvin. Le Monde-lehti kertoi eilen tutkimuksesta, jonka mukaan juuri ja juuri puolet ranskalaisista ajattelee rokotteista olevan enemmän hyötyä kuin haittaa. 33 prosenttia ajattelee, että rokotteista on yhtä paljon hyötyä kuin haittaa ja 15 prosentin mielestä niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Täällä Manner-Ranskassahan on lapsille yksi pakollinen rokote, DTP, joka suojaa kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta ja hinkuyskältä. Lisäksi Ranskan Guayanassa on pakollinen keltakuumerokote. Pakkorokotteet ovat Euroopassa ilmeisen harvinaisia – esimerkiksi Suomessa ei sellaista tietenkään ole, vaan  kaikki perustuu suosituksiin.

Ranskassa pakkorokotteesta kieltäytyjät eivät pääse helpolla: vähän aikaa sitten sen lapseltaan kieltäneet vanhemmat saivat vastikään kahden kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen.

syysloma

Tämä rokoteasia on perheessämme jälleen ajankohtainen, onhan nyt meneillään koulun syyslomakausi. Koska en pysty pitämään lasten kanssa kahta viikkoa lomaa (kuten kuvissa yllä ja alla), pääsevät he pariksi päiväksi koululle “leirikouluun”. Näitä leirikouluja tai vapaa-ajan keskuksia järjestetään kouluilla melkein kaikkien lomien aikana. Molemmat lapset tykkäävät kovasti.

syyskoma2

Kuitenkin aina ennen leirikouluja meidän on täytettävä paperi, jossa ilmoitamme mitä rokotteita lapset ovat milloinkin saaneet. Mitään näistä tiedoista ei tietenkään ole missään järjestelmässä, vaan joka helkutin kerta ne on raapustettava uudelleen paperille ja kiikutettava asianomaisille.

terveyskirja

Minä nämä täytän tunnollisesti, meidän perheessämme lapset ovat rokotettu pitkälti suomalaisten suositusten mukaiseksi. Toisaalta olen tajunnut, kuinka helppoa näitä rokotuspapereita olisi myös väärentää – alkuperäistä terveyskorttia (yllä) tarkistavat harvat.

Väärennöksen tekivät telkkarin suositun Parents mode emploi -sketsisarjan vanhemmatkin kun huomaisivat unohtaneensa uusia poikansa rokotuksen. (En hitsi löytänyt kyseisen sketsin linkkiä tähän, mutta laitanpa toisen, koska nää on hauskoja ja erinomaisia ranskankursseja)

Ranskalaiset kuuluvat kuulemma Euroopan rokote-epäileväisimpiin. Paitsi, että tässä maassa on tapana kyseenalaistaa kaikkea mitä viranomaiset ehdottavat, ovat siihen vaikuttaneet myös erilaiset rokotekohut.  Rokotevastaisuutta ovat lisänneet esimerkiksi se, että B-hepatiittirokotteen pelättiin aiheuttavan MS-tautia. Pelot, jotka sittemmin on todettu tutkimuksissa turhiksi, olivat sellaiset, että Ranskan viranomaiset jopa lykkäsivät B-hepatiittirokoteohjelmaansa. Rokotevastaisuutta ovat toki lisänneet myös mm. sikainfluenssarokotteet (Ranskassa sikaifluenssarokotteiden seurauksena 61 ihmistä sairastui narkolepsiaan) ja papilloomarokotteeseen liittyvät polemiikki.

homeopatia

Myös lääkkeisiin luotetaan vähemmän kuin ennen, sen sijaan lääkintähenkilökuntaan luotetaan kuten ennenkin ja homeopatia on kasvussa. Täällä on, toisin kuin Suomessa, jopa homeopatiaan erikoistuneita lääkäreitä. Homeopatiasta saa apteekeista jopa paikallista kelakorvausta.