Varma kesän merkki

Antibes maailmanpyörä

Kun kävimme Suomessa, huomasin, kuinka västäräkki keikkui siskon kotipihan tuntumassa. Tyttöä nauratti, ja päätin kertoa hänelle suomalaisesta sanonnansa, jonka mukaan kesään on vielä hetki aikaa.

Kuu kiurusta kesään,

puoli kuuta peipposesta,

västäräkistä vähäsen,

pääskysestä ei päivääkään.

Kun sitten muutaman päivän kuluttua tulimme Ranskaan, huomasin pääskysten saapuneen ennen meitä. Ne kisaavat juuri nytkin talomme yllä, syöksähtelevät leikkisästi, nousevat korkealle pilviin ja kohta laskettelevat takaisin alas. Suomalaisesta näkökulmasta kesä on siis ihan virallisesti saapunut Etelä-Ranskaan.

Nämä pienet erot ovat minusta vuodesta toiseen niin jännittäviä. Ranskassa kesä humahtaa päälle hetkessä, Suomessa taas virutellaan, odotellaan ja värjötellään kevättakeissa kuukausia.

Onhan täällä toki jo muitakin kesän merkkejä näkyvissä. Kuten se, että jo päivällä lämpötila nousee yli 30 asteeseen. Se, että silmät kutiavat jo nyt heinän siitepölystä. Ja tietysti tuo yllä oleva maailmanpyörän puolikas, johon törmäsin tänään pyörämatkalla kuvanveistosta kotiin. Kaupunkimme valmistautuu taas kaikkiin niihin tuhansiin ja taas tuhansiin pohjoisen ihmisiin, jotka tulevat meidän kortteleihimme nauttimaan lämmöstä ja Välimeren aalloista.

Silloin me teemme heille tilaa. Sillä sitten kun viikingit saapuvat, me karkaamme sinne pohjoiseen, jonne pääskyset ovat ehkä jo ennättäneet. Vai ovatkohan sittenkään?

P.S. Täältä löydät perheellisen matkavinkkejä Antibesiin ja lähikaupunkeihin.