Hyvä syy asua Etelä-Ranskassa

dolceacqua6

Yksi parhaista puolista Etelä-Ranskassa on se, että Italia on niinkin lähellä. Heh. Se tuntuu minusta edelleenkin kummalliselta. Kun pikkutyttönä matkustimme äidin kanssa Mikkelistä Riminille, se matka tuntui melkein pitkältä kuin kouluvuosi. Nyt me käymme ulkomailla lounaalla. Ajatella.

docheacqua4

Viime viikonloppuna päätimme sitten hurauttaa ystäviemme suosittelemaan kylään visiitille. Kylä nimeltä Dolceacqua sijaitsee aivan rajan kupeessa, suuren Ventimiglian kaupungin pohjoispuolella. Meiltä Antibesista automatkaan piti varata oli noin tunti ja vartti. Nizzasta aikaa matkaan kuluu siis vielä vähemmän.

dolceacqua1

Pikkuruisessa Dolceacquassa asuu noin 2000 ihmistä. Kylä on tunnettu  linnastaan, jonka uskotaan olevan peräisin 1000-luvulta. Mäen rinteestä kohoavaa hämmästyttävää linnaa vierustaa vanha, muurilla ympäröity kylä, jonka kujat ovat  maagisia kaltevine seinineen ja mukulakivineen. Ne kuiskailevat historian menneitä tarinoita ohikulkijoille ja tarjoavat lapsille mielettömiä (liiankin hyviä) piilopaikkoja.

dolceacqua2

Itse linna on vuosisatojen tiimellyksessä raunioitunut jouduttuaan useiden hyökkäyksien ja suuren maanjäristyksen kohteeksi. Suosittelen silti vierailemaan: ylhäältä mäeltä on nimittäin henkeäsalpaavan upeat näkymät kauas merelle saakka. Linnassa on myös hyvin asiantunteva opas, joka kertoo kohteesta ainakin italiaksi ja ranskaksi. Lapsetkin tykkäsivät valtavasti.

dolceacqua5

Dolceacquan läpi virtaa joki, jonka kovaääninen kuohunta antaa vierailulle persoonallisen äänimaisemansa. Vanhasta keskustasta uudelle puolelle joen ylittää komea kaarisilta, Ponte Vecchio, joka on innoittanut ranskalaisiakin taidemaalareita, kuten kuulua Claude Monet’a.

dolceacqua3

Talvisaikaan monet vanhan keskustan lounaspaikoista näyttivät olevan kiinni. Sen sijaan löysimme lukuisia ihania kuppiloita uudelta puolelta. Itse voin suositella kauniisti sistustettua Ristorante Casa e Bottegaa lämpimästi. Me söimme jänistä, pastaa ja raviolia – lautaset tyhjäksi.

dolceacqua8

www.dolceacqua.it

Kulttuurimatkalla pikkulasten kanssa

sisilia5

– Odota! Älkää juosko sinne. Siellä on autoja, jotka voi ajaa päälle.

– Haluatteko sen jäätelön? Jos haluatte, niin sitten kävellään tänne. TÄNNE. Siis haluatteko sen jätskin vai ei?

– Varo kulta, kohta se jätski on paidalla. No niin…

– Ai kuka on tuo alttaritaulun vauva? Se on Jeesus. Ai kuka on Jeesus? Kysy papalta.

– Mitä löysit? Muurahaisia? Kulta, mennään nyt tuonne museoon. Tule nyt, annetaan murkkujen olla.

– Jos haluatte mennä iltapäivällä sinne uima-altaaseen niin nyt pitää olla hiljaa.

sisilia6

Kiristys. lahjonta, uhkailu. Olen valitettavasti sortunut kaikkeen kolmeen viimeisten päivien aikana. Olemme nimittäin kahden alle viisivuotiaan lapsen kanssa kulttuurimatkalla Sisiliassa. Ihanaa ja mielenkiintoista, mutta…  no, huh huijakkaa. Vauhtia on riittänyt.

sisilia12

Kun asuu etelän lomakohteessa, omilta lomilta kaipaa muutakin kuin aurinkoa. Jos minä saan valita, menemme kulttuurilomille. Jos mies saa valita, menemme surffireissuille. Surffireissuilla ollaan lasten kanssa rannalla ja kulttuurimatkoilla – no, tarkoitus olisi tietysti vierailla kulttuurikohteissa.

Viime kulttuurimatkamme Italian Cinque Terreen sujui suurin piirtein erinomaisesti: nuorempi lapsista nukkui ison osan päivästä vaunuissa. Jossain vaiheessa tätä uutta matkaa varatessa oli päässyt unohtumaan, ettei pienempikään enää mieluusti suostu päikkäreille, vaan haluaa kirmata isosiskon kanssa. Puuh.

sisilia1

Sisilian pikkukujilla, joissa vespat kruisailevat ja mukulakivet keikkuvat, holtiton juoksentelu aiheuttaa vanhemmille harmaita hiuksia. Oma nautinto jää helposti puolitiehen. Oleellisinta onkin antaa lasten keskittyä historiallisissa kohteissakin asioihin, jotka heitä kiinnostavat. 

sisilia3

Sillä aikaa kun me vanhemmat ihailimme Taorminan kreikkalaisen amfiteatterin raunioita, poika metsästi murkkuja ja tytär keitti huttua vanhassa kiviastiassa.

sisilia2

Sillä aikaa kun me Acirealen ränsistyneessä kaupungissa pällistelimme vuoron perään upean barokkikatedraalin rikkauksia, lapset juoksivat pulujen perässä tyhjällä aukiolla.

sisilia4

Historiallisessa Siracusassa taas valitsimme autottomat kävelyreitit isojen teiden sijasta. Niillä saattoi sentään leikkiä hippaa suurin piirtein turvallisesti, eikä aika käynyt loputtoman pitkäksi.

sisilia7

Toiseksi tärkeintä on toki viettää ainakin puolet matkapäivästä muualla kuin museossa. Taorminan kupeessa Ripostossa yövyimme ihanassa italialaisessa majatalossa, agriturismossa, jota ympäröivät lukemattomat sitruunapuut.

sisilia10

sisilia10

Nyt loppuviikoksi olemme varanneet asuinpaikan läheltä uimarantoja, missä on tuulesta huolimatta kiva viettää osa päivistä.sisilia8

Niin jännittävää kuin tämä kultturelli matkailu onkin, keskittynemme seuraavina vuosina surffimatkailuun.  Heh heh. Museomatkalle sitten ensi kerran muutaman vuoden kuluttua.

 

Perheloma maalaistalossa, italialaisilla vuorilla / Staying in an Italian farmhouse with kids

Italia

Rakastan majataloja! Rakastan Italiaa! Joko kerroin, että meillä oli ihana reissu?

Tällä kertaa keskityn kirjoittamaan lomakodistamme, aidosta maatalosta Ligurian vuorilla.

italia3

Me suosimme reissuillamme aina muuta kuin hotellia (lisää esimerkkejä täällä). Paitsi, että pienten lasten kanssa on helpompi yöpyä kodinomaisessa ympäristössä, pääsee niissä myös maistamaan oikeaa paikallista arkea ja tutustumaan ihmisiin.

Italiassa, jos missä on mahdollista yöpyä turistirysien tavoittamattomissa. Maassa on  suuri määrä niin kutsuttuja “Agriturismo”-majataloja, ihan virallisestikin noteerattuja, maaseudulla sijaitsevia ihania yöpymispaikkoja. Tässä linkki Agriturismon sivuille.

italia7

Agriturismoja löytyy laidasta laitaan: kaikkea edullisista lampaita kasvattavista maataloista upean romanttisiin viinitiloihin. Erityistä ja yhteistä näille paikoille on ruoka: tarjolla on yleensä maatalon omista tai ainakin lähituotteista valmistettuja aterioita.

italia4

Me valitsimme agriturismomme tällä kertaa paitsi sijainnin, myös karvaisten asukkien mukaan. Pienokaisillemme tärkeintä oli tutustua kotieläimiin, päästä koskettamaan oikeita määkijöitä. Löysimmekin sopivan asuinpaikan noin 20 minuutin ajomatkan päästä Levanton kaupungista, mistä on suora junayhteys iki-ihanaan Cinque Terreen.

italia6

Vuoristossa sijaitsevassa Agriturismo Degli Olivissa oli hevosia, vuohia ja kanoja. Neljä kilttiä vahtikoiraa pitivät meteliä portilla. Lampaat sen sijaan olivat tähän aikaan vuodesta vuorilla vapaana ja haetaan kotiin kuulemma vasta alkukeväästä, kun on pienokaisten aika. Niitä ihailimme vain kaukaa.

italia2

Iltaisin vuorilla oli viileää ja kosteaa. Hiljaisuus tuntui luissa ja ytimissä. Jostain kaukaa saattoi kuulla kellon kilkatusta, muttei muuta.

Aamulla herättyämme “autoimme” isäntäämme vuohien kanssa, sitten säntäsimme tutustumaan kulttuurikohteisiin ja illalla palattuamme herkuttelimme talon neljän ruokalajin herkkuaterian.

Koko perhe oli tyytyväinen.

italia5

***

Staying in an Italian farmhouse with kids

I love Italy! I love farmhouses!
When travelling, we prefer staying elsewhere than in hotels. While it is  way easier with small children, you also get a real taste of the local life and meet new people.
In Italy staying outside of the touristy areas is easy: the country is filled with wonderful farmhouses that have been turned into part-time vacation houses. These places are called Agriturismos, you can find more about them here.
There are all kinds of agriturismos: everything from luxurious getaways on Italian wineyards to more ordinary farmhouses.
We chose our agriturismo because of both its location and its hairy “lodgers” . Our children, like probably yours too, are very fond of farm animals.
We ended up finding this lovely farmhouse only a 30 minute drive from Levanto, from where we could take the train to visit the amazing Cinque Terre. In Agriturismo Degli Olivi the kids also got to feed the goats and pet the horses, which was just perfect.  The whole family was happy.