Ihanat ranskalaiset rakkauselokuvat

Autumn

Mitä tekee Ranska-friikki kesäisen kevyenä sadepäivänä? No sukeltaa tietysti ranskalaisen romantiikan kiemuroihin, eikö vain. Ranskalaiset rakkauselokuvat ovat tunteikkuudessaan minusta vertaansa vailla, ne itkettävät, kuohuttavat, naurattavat ja herättävät voimakkaan romantiikan kaipuun.

Otapa sinäkin aikaa itsellesi, kaivaudu pariksi tunniksi sohvan uumeniin ja kääri itsesi pehmeisiin viltteihin. Ranskalaisen elokuvan oheen herkkupaloiksi sopivat tietysti pienet apéro-leipäset, suolaiset oliivit ja lasillinen helmeilevää rosé-viiniä. Alkoholia välttävä voi valita kyytipojaksi vaikkapa ranskalaiseen kesään sopivan menthe à l’eaun, eli vihreän minttusiirapin runsaalla vedellä.

Tässä on rykelmä erinomaisia ranskalaisia elokuvia, joiden kokopitkät versiot löydät varmasti läheisestä videovuokraamosta tai netin elokuvapalveluista. Listan kokoamisessa on auttanut joukko Ranskassa asuvia suomalaisia. Lisäisitkö sinä jotain listalle?

Mies ja nainen (Un homme et une femme)

Leskeksi jääneet mies ja nainen aloittavat suhteen, jota varjostavat muistot entisistä puolisoista.

Pont-Neufin rakastavaiset (Les Amants du Pont Neuf)

Tarina kertoo tulennielijästä ja sokeutuvasta kuvataiteilijasta, jotka elävät Pont Neufin sillalla.

l’Amant

Tarina kertoo nuoren ranskalaisen tytön suhteesta varakkaaseen, kiinalaiseen liikemieheen Ranskan Indokiinassa.

Prête-moi ta main 

Elämäänsä tyytyväinen, 43-vuotias Louis joutuu perheen painostuksesta etsimään itselleen puolison.

Luihin ja ytimiin (De Rouille et D’os)

Meille Antibesiin sijoittuvat rakkaustarina, jossa mies rakastuu jalkansa menettäneeseen naiseen.

Cherbourgin sateenvarjot

Sateenvarjojan myyvän Genevièven ja hänen poikaystävänsä Guy suhde keskeytyy Algerian sotaan, jonne Guy joutuu. Morsian huomaa olevansa raskaana ja suostuu naimisiin toisen miehen kanssa.

Rakkaus (Amour)

Elokuva kertoo vanhan parin viimeisistä yhteisistä hetkistä, siitä kuinka sosiaalinen elämä kaventuu ohueksi elämäksi kodin seinien sisällä.

Kaikki elämän aamut (Tous les matins du monde)

Elokuva kertoo kahden säveltäjän, Sainte-Colomben ja Marin Marais’n elämästä. Marais rakastuu Sainte-Colomben Madeleine-tyttäreen, mutta suhde on tuhoontuomittu.

Adele elämä: osat 1 ja 2

Elokuva lukiolaistytöstä, Adèlesta ja hänen tärkeästä suhteestaan Emmaan.

Nainen, jonka nimi on Nathalie (La Délicatesse)

Puolisonsa traagisesti menettänyt Nathalie uskaltaa rakastua uudestaan.

Hinnasta viis (Hors de prix)

Nuori, luksuselämästä nauttiva nainen hurmaa baarimikon luullessaan tätä rikkaaksi.

Indochine

Indokiinaan sijoittuva kolmiodraama, jossa kumiplantaasin emäntä ja tämän adoptiotytär rakastuvat samaan, nuoreen mieheen.

Betty Blue (37°2 Le Matin)

Elokuva kahden ihmisen hullusta rakkaudesta.

Kohtalokas nainen (La femme d’à côté)

Kiihkeä rakkauselokuva rakastavan aviomiehen ja naapurin muuttaneen naisen suhteesta.

Amélie

Amélie ottaa tehtäväkseen jakaa onnenkipinöitä ympärilleen.

Péril en la demeure

Nainen viettelee tyttärensä kitaranopettajan.  Suhde paljastuu jonkun videoitua parin kohtaamisia.

Cannesin ensi-iltabileissä: Rennosti Hymyilevä mies

hymyilevä

Cannesin festivaalien kakkossarjassa kilpailevan suomalaiselokuvan tekijät hymyilivät raukeasti. Tunnelma oli rantakaupungin baarissa katossa, vaikka monien jännitys oli alkanut purkautua väsymyksenä. Joku kuuluikin ottavan vielä yhden drinkin, jotta pysyisi hetken hereillä.

hymy2

Olimme nyrkkeilyaiheisen Hymyilevä mies -elokuvan ensi-iltabileissä, jotka olivat alkaneet kello 23. Torstai oli leffantekijöille ollut jo hirmuisen pitkä: iltapäivällä oli elokuvan ensi-ilta, sitten Arte-kanavan laivalla juhlat, vielä illallinen ja lopulta nämä bileet Silencio-ravintolassa ihan lähellä festivaalipalatsia.

Helpotus loisti poskilta. Näytös oli sujunut hyvin, yleisö taputtanut ja palaute ollut imartelevaa.

– Cannesissa on tapana, että jos elokuvasta ei tykätä, saatetaan lähteä kesken pois. Meiltä ei lähtenyt kukaan, elokuvan käsikirjoittaja Mikko Myllylahti kertoi baaritiskillä (yläkuvassa Juho Kuosmanen, Mikko Myllylahti ja Eevi Myllylahti).

Maailman arvostetuimpien festivaalien tarkka yleisö ei todellakaan tekijöitä mielistele. Se voi pahimmillaan  äityä salissa jopa buuaamaan, niin kuin  Sean Pennin The Last Face –elokuvan näytöksessä. Taputukset täällä kannattaa ottaa tosissaan.

hymy4

– Tosi hyvin meni! Ensi-iltaa hermoillut ohjaaja Juho Kuosmanen nauroi helpottuneena.

– Mun nettiyhteys vaan ei kännykässä toimi, en yhtään tiedä mitä siitä on kirjoitettu.

No kuule vaikka mitä, teki mieli sanoa. Jo samana iltana elokuva-alan Screen Daily-lehti kehui Jarkko Lahden ja Oona Airolan näyttelijäntöitä, The Upcoming-lehti taas suitsutti Kuosmasen ohjausta.

hymy

Niin kovasti elokuvasta pidettiin, että ihan itsekin herkistyi ylpeilemään. Minähän olin toimittajan ominaisuudessa nähnyt leffan ennakkoon ja saatoin yhtyä kriitoikoiden arvoihin. Erityisesti tällaiselle ulkosuomalaiselle se pohjoisen ilmaisun pienieleisyys, tunteiden aitous ja kauniit maisemat koskettivat. Leffa jäi moneksi päiväksi mieleen pyörimään, mistä Kuosmaselle mainitsinkin.

– Hyvä elokuva alkaa siitä, mihin se päättyy, Kuosmanen hymyili. Niin juuri.

– Moi moi! Ihana nähdä! Leffan naispääosan esittäjä Oona Airola astui  jo alkaneisiin juhliin, halasi ja tuntui valaisevan salin leveällä, pehmeällä hymyllään.

hymy3

Baarissa sekoitettiin uusia drinkkejä ja jo kohta salin keskelle raivattiin tilaa. Airola yhdessä bändinsä kanssa nostivat soittimet esiin ja alkoivat musisoida. Ulkomaiset vieraat tapailivat suomeksi käännettyjen hittien sanoja. – Americano, americano, hoilasi tumma mies vieressä, minä taputin tahdissa. Pääosan esittäjä Jarkko Lahti svengaili vaimonsa kanssa eturivissä.

Enää yksi yö palkintojenjakoon. Lauantaina se selviää, pääsevätkö suomalaiset miehet ja naiset hymyilemään vielä tätäkin leveämmin.