Hyvää ystävänpäivää!

Hyvää ystävänpäivää! Minua odotti iltapäivällä kotona ihana kimppu kukkia. Ah, vitsit se on mukavaa kun joku välillä muistaa vähän yliväsynyttäkin kotiäitiä. Jos jotain on töistä ikävä niin sitä, että sai palautetta. Kotimamma kun on vähän sellainen itsestäänselvyys maassa kuin maassa. Mutta hei, en valita, nyt taas on bensaa suonissa.

Pyhän Valentinuksen päivä palautti mieleeni Hesarin Pekka Mykkäsen mainion kolumnin monikulttuurisesta perheestä. Kuten Mykkänen osuvasti kirjoittaa, tällaisessa perheessä on molemmille kulttuureille annettava tilaa.

Continue reading…

Valkoinen sunnuntai

Koko perhe kerrankin kuvassa

Me kävimme viikonloppuna lumilla! Minulle se oli eka kerta kahteen vuoteen, tyttärelle oikea ensikosketus.

Olimme suunnitelleet reissua jo kauan, mielessä leijuivat romanttisväritteiset kuvat ihanasta perhesunnuntaista hangilla. Kohteeksi valittiin Gréolièrs, pieni hiihtokeskus noin puolentoista tunnin ajomatkan päässä rannikolta. Olin innoissani – viimeinkin tyttö pääsee leikkimään lumessa!

Continue reading…

Kolmas vaihe: sopeutuminen

Matkalla kaupungilta kotiin törmäsimme ulkosivuremonttiin, joka näytti… mielenkiintoiselta. Miehet roikkuivat seinällä kiipeilyvaljaissa ja sutivat laastia halkeamakohtiin. Aina välillä kuului kovaääninen ”LÄTS” kun laastiämpäri heilahti ja osa sisällöstä putosi maahan. Olihan miehillä kyllä rakennustelinekin, jos sellaista matalaa pätkää kadun varrella voi siksi kutsua. Käyttötarkoitusta en tosin ihan ymmärtänyt.

Continue reading…