Hyvin ne pärjää

karkaa

Pyörin ympyrää kotona. Liimailen nimitarroja lapsen koulutarvikkeisiin ja merkkaan vaatteita. Luen uudestaan kuopuksen hoitajan antaman ostoslistan.

Yritän esittää kiireistä, jottei tarvitsi miettiä liikaa. Sydän on sykkyrällä – huomenna oma pieni kolmevuotias prinsessani aloittaa koulutiensä. Puuh. Miten aika menikin niin äkkiä?

Continue reading…

Miesten maailma

Ai ai kun minua nauratti aamulla kun luin Hesarista kuinka jotkut kunnat maksavat avioliitossa olevan naisen toimeentulotuen miehen tilille. Käsittämätöntä Suomessa vuonna 2014.

Ranskassa tosin vielä ihan arkipäivää. Shekkivihkossa (KYLLÄ!) lukee monsieur ja madame MIEHEN ETU- ja SUKUNIMI, vaikka tili on molempien nimissä. Lapsen passia hankkiessani virkamies opasti minut kirjoittamaan sukunimeni oikein. Tuplanimiä väliviivalla Ranskassa kun ei kuulemma ole.  Täällä käytetään vain yhtä nimeä, vaikka se oma (ja oikea) nimi lukisi passissa.

Vastaavia esimerkkejä riittää.

Continue reading…

Enää viikko

kohtaohi2

Olen ollut nyt reilun vuoden kotona lasten (ensin yhden, sitten kahden) kanssa. Jäljellä on enää reilu viikko, sitten kolmevuotiaan tyttäreni taipale ranskalaisessa koulumaailmassa alkaa. SE MENE KOULUUN! Apua. Tyttö puhuu siitä joka päivä, pukee repun selkään ja ajaa innoissaan pyörällä ympäri taloa. Mutta minua jännittää.

Continue reading…