Héléna

All articles by Héléna

 

Mitä? Onko Suomi niin nuori?

Aloitin aamuni kyynelehtimällä. Satuin katsomaan yhden niistä lukuisista sosiaalisessa mediassa jaetuista videoista, joissa laulettiin Finlandiaa. Sitten tykkäsin kavereiden itsenäisyysjuhlakuvia. Nyökyttelin teksteille, joissa suomalaiset kiittelivät synnyinmaataan koulutuksesta, tasa-arvosta ja vapaudesta. Juuri näin. Kyllä, olen täysin samaa mieltä. Monet suomalaistenkin ystävien teksteistä oli kirjoitettu englanniksi, tietysti, jotta ulkomaalaiset ystävätkin ymmärtäisivät miten isosta asiasta on kyse.  Ymmärrättekö, meidän...
Continue reading...  

Nelikymppinen, mutta hyväkuntoinen sellainen / Sisältää arvonnan!

Tämä postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Lifted-verkkovalmennuksen kanssa. Se on nyt ylitetty, tuo pelottava neljänkympin rajapyykki. Aapuva. Mutta eipä hätää – ainakin olen paremmassa kunnossa kuin 39-vuotissynttäreiden aikaan. Hah! Seuraa kovaäänistä taputtelua omalle olalle ja muistutus kaikille ikkunan takana kurkisteleville tonttutorvisille. Kyllä, Helena on tooooosi kiltti tyttö. Helena on jumpannut ja pitänyt aika hyvää huolta...
Continue reading...  

Rakkautta ilmassa

Hei ystävät! Olen pahoillani hiljaiselosta. Tuntuu, että elämässä on nyt ollut valtavan täyttä, eikä aivoissa ole ajatuksia, jotka riittäisivät täyttämään blogin. Ajatusvirrat ovat rullanneet ihan toisaalle. Ei hätää, kaikki on paremmin kuin hyvin. Viime viikkoihin on vain mahtunut sukulaisia, ystäviä, juhlia, töitä ja tietysti se yksi hirmu iso juttu, nimittäin tuleva kirjani, jolla on jo nimikin: Mon...
Continue reading...  

Bonjour, je suis une fille. Je ne suis pas un garçon.

– Hello, I’m a girl. – Are you a boy? – No, I’m a GIRL. Ma fille de six ans a commencé les cours d’anglais à l’école. Nous habitons dans un pays où, dès la première heure de cours de langue, on apprend aux enfants à différencier les garçons des filles et les filles des...
Continue reading...  

Suomen koulunumeroista vitsiä Ranskan televisiossa

Ranskalaisessa televisiossa hauskinta ovat ehdottomasti nämä jokapäiväiset,  muutaman minuutin mittaiset huumorilla höystetyt sarjat. Me katsomme joka päivä France 2-televisiokanavan uutislähetyksen jälkeen tulevan Parents mode emploi (Vanhempien käyttöohjeet) -nimisen sarjan. Siinä kahden eri perheen vanhemmat yrittävät selviytyä perhe-elämästä kunnialla. Välillä se onnistuu, välillä taas. Huumori on ranskalaista, mutta aika usein hyvinkin osuvaa. Joten ihmetys olikin suuri, kun eilisen...
Continue reading...  

Hei, olen tyttö. En ole poika.

– Hello, I’m a girl. – Are you a boy? – No, I’m a GIRL. Kuusivuotias tyttäreni on aloittanut koulussa englannin opiskelun. Asumme maassa, jossa lapsille opetetaan ensimmäisellä kielitunnilla erottamaan pojat tytöistä ja tytöt pojista. Se nauratti kovasti. Olen nimittäin näin etänä seurannut synnyinmaassa vellonutta keskustelua pojista ja tytöistä, ja kuinka sitä ei pitäisi koulumaailmassa erikseen korostaa.  Suomessa ollaan mielestäni...
Continue reading...  

Pyykätään ja kokataan korkkareissa

Tällä viikolla vietetään parisuhdeviikkoa! Onpa hienoa. Ei muuta kuin sukelletaan lempiaiheeseeni taas siis. Matkasin nimittäin eilen päiväksi Marseilleen vähän hakemaan ideoita (mikä piti myös sisällään tukun vahinko-ostoksia) sekä tapaamaan paria tuttua ihmistä kirjaani varten. Toinen heistä oli yksi upea, aina täydellisen chic ranskalaisnainen, joka käyttää korkokantakenkiä kotioloissakin. Siis aamusta iltaan, joka päivä. Kyllä. Korkkareita. Jopa...
Continue reading...  

C’est plus facile de parler français quand on est un peu pompette

Ça y est ; ce dont je me doutais depuis longtemps a enfin été prouvé. Après un verre ou deux, on parle un français plus fluide que lorsqu’on est totalement sobre. Hehe, ben, oui. Bien sûr, cela n’est pas valable uniquement pour le français, mais pour toutes les langues étrangères. Sans rire, selon une étude...
Continue reading...  

Ihanan stressittömät lastenjuhlat

Tämä postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Nordic Party Boxin kanssa Lokakuussa meidän perheen elämä on oikeasti yhtä juhlaa: silloin vietetään molempien lasten synttärijuhlia! Minä rakastan juhlia, sillä mikäpä oikeasti sen parempaa kuin iloisella tuulella olevat ihmiset. Ei sitten mikään. Korostan kuitenkin, että tykkään nimenomaan juhlimisesta, mutten niinkään juhlien valmistelemisesta. Oikeastaan kaiken, minkä voi näissä asioissa ulkoistaa,...
Continue reading...  

Mitä jos poistaisi perhearjesta kiistojen aiheuttajat?

Miltähän se mahtaisi tuntua, jos ulkoistaisi kaikki perheen mahdolliset konfliktien aiheuttajat? Tätäkin asiaa olen tänään pohtinut. Olen nimittäin pakertanut tulevan opukseni kanssa päivän ja sukeltanut yhden kirjaan haastatellun pariskunnan elämään. Hetkistä, joina saan luvallisesti elää toisen ihmisen elämää, nautin työssäni kaikkein eniten. Se voi tosin olla myös vaativaa: on nimittäin pyrittävä ymmärtämään toisen tapoja olla,...
Continue reading...  

Helsinki on elegantimpi kuin Nizza

Kyllä se vaan näin on, että Helsinki peittoaa eleganttiudessaan Tukholman, Nizzan ja jopa Madridin. Tämä ei siis ole oma mielipiteeni, vaan perustuu kuulkaa ihan tutkittuun tietoon. Tästä eleganttiudesta luin Zalandon teettämästä tutkimuksesta, jossa arvioitiin kahdeksaakymmentä eri kaupunkia kolmessa eri kategoriassa.  Kategoriat olivat muotiin liittyviä tekijöitä, urbaaneja tekijöitä ja saavutettavuutta.  Pärjätäkseen kaupungissa piti siis olla esimerkiksi menestyvää muotia ja...
Continue reading...  

Onnelliset hetket riittävät tosi mukavaan elämään

Oletko onnellinen? Kysymme tuon kysymyksen aina jokaisen podcast-jakson päätteeksi. Yleensä jokainen haastateltava vastaa siihen kyllä, ehkä sen kummempia ajattelematta. Niin minäkin tekisin. Toisin oli kuitenkin Tarjan, vuosikymmeniä avustustyötä tehneen naisen kohdalla. – Onnellisuus koostuu pienistä hetkistä, se ei ole pysyvä olotila. Olen tyytyväinen elämääni ja koen usein onnellisuuden hetkiä, hän sanoin haastattelussa (kuule kokonaisuudessaan täällä). Hänen...
Continue reading...  

Ranska sujuu paremmin pikkuisen nauttineena

Nyt se sitten on todettu, mitä pitkään epäilin. Ranska sujuu paremmin pikkuisessa hömpsyssä kuin aivan selvinpäin. Hehe, no, joo joo. Tietysti kyse on kaikista vieraista kielistä, ei pelkästään ranskasta. Mutta ihan oikeasti vasta julkaistun tutkimuksen mukaan vieraat kielet sujuvat  paremmin hieman alkoholia nauttineena. Tutkimuksessa, josta voit lukea enemmän täällä, testattiin alkoholin vaikutusta hollannin puhumiseen 50 saksalaisella....
Continue reading...  

Kuinka erottaa flirtin häirinnästä? Case: Etelä-Ranska / Comment faire la différence entre “draguer” et “harceler” ?

(Version française à la fin de la page)  – Madame, haluatteko jälkiruuan? – Non merci. – Madame, haluatteko kahvin? – Non merci. – Madame, haluatteko suukon? – Eheheh. Minulla on kaikki hyvin näin. Kävin keskustelun cannesilaisen ravintolan lounaspöydässä tarjoilijan kanssa. Vielä pari viikkoa sitten olisin unohtanut tuon pienen, hölmön flirttiyrityksen sen siliän tien. Mutta nyt, #metoo-kampanjan aallokossa huomasin...
Continue reading...  

Mitä jos postimies kävisi joka päivä juttusilla?

Postista saa tätä nykyä tilata kaverin ja kaupassa jättää lapset lastenhoitajalle. Tässä listattuna muutamia Ranskassa itselle tutuksi tulleita palveluita. Lisäisitkö omasta asuinpaikastasi jotain tälle listalle? Tämän postauksen idea jäi  muhimaan Suomen Postin aloitettua ulkoilukaveripalvelunsa. Niin kai se on, että kun ei ole paperipostia mitä jakaa, on keksittävä vaihteehtoisia palveluja. Käytännössä tämä – mielestäni varsin erinomainen...
Continue reading...  

Hetki tiistaisessa Cannesissa

Näin Cannesin bussiasemalle kerääntyneen valtavasti ihmisiä. Olin palaamassa lounaalta työhuoneelle. Lentokenttäbussi seisoi kadulla kummasti poikittain, ja moottori kävi tyhjäkäynnillä. Kiinnitin huomiota yhä ratissa istuvan kuljettajan ilmeeseen, joka oli väsynyt ja surullinen. Hän ei näyttänyt tietävän mihin suuntaan katsoa. Bussin toisella puolella nimittäin häärivät lääkintämiehet, ambulanssejakin paikalla oli ainakin kaksi. Poliisit pitelivät paikalle kerääntyneen ihmismassan edessä lakanaa,...
Continue reading...  

Millaista on hiljaisesti hyväksytty arkipäivän rasismi?

” Tytön koulukaverin äiti (aasialaistaustainen) oli käynyt  katsomassa pikkukaupunkimme katolista koulua valitessaan leikkikoulua pojalleen. Koulun rehtori oli sanonut koulunsa parhaita puolia olevan sen, ettei siinä koulussa ole ulkomaalaisia! Ja kyseessä on siis 2,5-vuotiaana aloitettava maternelle-luokka. Arkipäivän rasismia Belgiassa.” Luin Belgiassa asuvan kanssasisareni kokemuksesta eräästä Facebookin ryhmästä ja pyysin häneltä lupaa käyttää sitä blogissani. Hänen asiansa...
Continue reading...  

Pariisittaren ulkonäköpaineet

Ah, Pariisi. Viihdyn täällä joka kerta paremmin. Tällä kertaa olen pääkaupungissa toisenlaisissa työn merkeissä kuin viimeksi, nimittäin tekemällä haastatteluja tulevaa kirjaani varten. Tämän viimeisen illan olen käyttänyt tuliaisten hankintaan. Ei ole kotiin palaamista ellei lapsille ole edes jotain pientä luvassa. En todellakaan ole mikään shoppailija – mutta Pariisissa tämäkään ei ole hullumpaa. Tässä matkalla leluosastolta...
Continue reading...  

On ne peut pas tricher en faisant la bise

« Aujourd’hui, je ne vous fais pas la bise parce que je commence à avoir le rhume » a déclaré la professeur de yoga au début du cours. Et oui, ici on est en France, donc chaque élève va faire la bise à la professeur de gym avant le début de la séance. Il est...
Continue reading...  

Ei ole poskisuukon voittanutta

– Tänään en suukota ketään, koska olen tulossa flunssaiseksi, joogaopettaja sanoi tunnin alussa. Niin, täällä Etelä-Ranskassa kun ollaan, jokainen oppilas käy erikseen pussaamassa jumppaopettajaa poskelle ennen tuntia. Poskipusuttelusta on sosiaalisesti hyväksyttävää kieltäytyä vain, jos sattuu olemaan sairaana. Vaikka joskus moinen suukottelu ärsyttikin, olen vuosien mittaan oppinut rakastamaan tätä hullunkurista ranskalaista tapaa. Se jos joku nimittäin pakottaa ihmisen olemaan...
Continue reading...  

Nos ancêtres le savent : le champagne est un remède contre la grippe

Cela allait bientôt faire une semaine que j’avais la grippe. Dimanche soir, en sortant de la douche, mes pensées étaient embrumées. En descendant dans la cuisine, je n’avais qu’une seule idée en tête : boire un thé au miel. Mais mon mari avait posé sur la table la bouteille de champagne apportée la veille par...
Continue reading...  

Nyt pantais taas elämäntavat kuntoon

Tämä postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Lifted-verkkovalmennuksen kanssa – Äitiiiiiiii!!!! Raotin silmiäni ja kurkistin herätyskelloani. Se näytti vähän yli kuutta, sunnuntaiaamuna. Kiukutti, juoksin lapsen luokse. – Mikä hätänä? – Ei nukuta. Jösses. Leiki nyt vaikka sängyssä tai jotain. Selaile kirjaa! Äiti tarvitsee viisi minuuttia omaa aikaa. Palasin hetkeksi sänkyyn hengittelemään. Huomenta vaan. Positiivisuus on valinta. Kaikki hyvin....
Continue reading...  

Vanha kansa tietää: samppanja parantaa flunssan

Viikko kamalassa flunssassa alkoi tulla täyteen. Kun sunnuntai-iltana kömmin suihkusta alakertaan, oli mielessä kuuma hunajatee. Mutta mies olikin nostanut pöydälle vieraiden jäljiltä jääneen samppanjapullon pohjan. – Nyt kokeillaan isäni kirjan reseptiä, hän sanoi. Niin, olinhan minä toki edesmenneen appiukon lääkintäkirjasta kuullut tarinoita. Siinä kuulemma kerrottiin, kuinka viiniä voitiin hyödyntää vaivaan kuin vaivaan. Flunssaan sopiva lääke oli...
Continue reading...  

Mon enfance vs son enfance

Hier matin, j’ai déposé ma fille à son premier cours d’arts plastiques. Ici en France, le mercredi, les enfants participent à des activités et les parents/les grands-parents font le taxi. Quand j’ai regardé la vue depuis la salle de classe de l’école des arts, cela m’a fait rire. Les paysages d’ici sont une toute autre...
Continue reading...  

Tällainen on työviikkoni Ranskassa

On lauantai, istun Orlyn lentokentällä Pariisissa, kuten kuvasta näkyy. Hauska, mutta kiireinen työvuorokausi Pariisissa on päättynyt. Nyt palaan taas kotiin äidiksi. Voisi sanoa, että tähän viikkoon on mahtunut oikeasti koko nykyisen työelämäni kirjo. Tänne maailmalle lähdettyäni olen tehnyt hommia freelancerina, rakentanut itselleni työn, johon sisältyy toimittajan töitä, kirjailijan hommia, bloggaamista, kirjan editointia, podcastaamista, turistikierroksia ja ties...
Continue reading...  

Oma lapsuus vs. hänen lapsuutensa

Eilisaamuna jätin tyttären ensimmäistä kertaa taidekerhoon. Keskiviikot ovat täällä Ranskassa vapaita – silloin lapset harrastavat ja vanhemmat / isovanhemmat kuljettavat. Kun katselin taidekerhon luokkahuoneen näkymää, minua nauratti.  Kylläpä vain ovat näkymät vähän toisenlailla inspiroivat kuin omassa taideluokassa Mikkelissä aikoinaan. Vaikkei siinäkään kyllä mitään vikaa ollut, päin vastoin – taidekurssi oli niitä lapsuuden harrastuksia, joita vieläkin...
Continue reading...  

Conseils pour un style français au quotidien by Héléna

Comme vous le savez, ce blog n’est pas un blog de mode. Et je ne suis pas non plus une personne très à la mode. Mais ces temps, j’essaie de faire de mieux pour être présentable. Dans cet environnement dans lequel chaque personne croisée semble avoir passé plus de cinq minutes devant son miroir, il...
Continue reading...  

Lastenkirja, joka kutitteli äidin hereille

Ah! Saimme luettavaksi aivan ihastuttavan lastenkirjan! Ja heti alkuun on sanottava, että kehuisin kirjaa aivan yhtä paljon, vaikkei sen kirjoittaja olisikaan toinen ulkosuomalainen nainen, ystäväni, Peppe Öhman (klik!). Kim ja pönttöhirviö sekä muita tarinoita on viiden lyhyen tarinan kokoelma lastenkirja. Kuten nimestä voi arvata, sen jokaisessa tarinassa seikkailee pikkuinen Kim tovereineen. Niin – eivätkä Kimin kaverit eivät...
Continue reading...  

Ranskalaisen arkityylin suuntaviivat by Héléna

Kuten tiedätte, tämä ei ole muotiblogi. En myöskään ole kovinkaan muodikas ihminen, mutta teen nykyään parhaani näyttääkseni siedettävältä. Tässä ympäristössä, jossa jokainen vastaantulija tuntuu viettäneen yli viisi minuuttia pitempään peilin ääressä, on nimittäin  ollut pakko muuttua, edes vähän. Nyt mietin aamuisin, kuinka vaatteiden värit sopivat yhteen. Panen aamulla huulipunaa ennen kuin menen ulos. Ilman roikkuvia korvakoruja tunnen...
Continue reading...  

Viikko koulua ja ruokala lakossa

– X&%/)%#!! Lakko. Nyt jo? Kun ilmoitus koulun ruokalan lakosta kilahti sähköpostiini viime viikon lopulla, pääsi ärripurri. Penteleen Ranska! Tuntui kohtuuttomalta, että maassa, jossa koulut ovat alkaneet viime viikon alussa, hankaloitetaan perheiden elämää näin jo nyt. Eihän arki ole edes päässyt kunnolla käyntiin! Murrr. Toisaalta, eihän lakkoilun enää näin vuosien perästä pitäisi tulla minulle yllätyksenä. Kuten ehkä...
Continue reading...  

Les fleurs sont-elles une preuve d’amour ?

Plus de la moitié des femmes qui reçoivent des fleurs de la part de leur partenaire ont envie de lui faire l’amour. Ah ces études françaises sont un plaisir à lire ! Je me souviens que plus jeune, en Finlande, ma coiffeuse avait reçu des fleurs de son compagnon qui revenait d’un séjour à Tallinn. Elle...
Continue reading...  

Je t’aime on helpompi sanoa ranskaksi kuin suomeksi (onnea arvonnan voittajalle!)

Kiitos kaikille ihastuttavista, romantiikan täyttämistä tarinoistanne! Niitä tuli paljon sekä tänne blogiin että sähköpostiini. Olen ammentanut niistä paljon tietoa Monessa toistui sama viesti: romanttisinta on jo se kaunis, pehmeästi suriseva ja sisuksia tutisuttava ranskan kieli. Ja tottahan se on – meidän suloinen suomemme kovine tuplakonsonantteineen jää tässä mittelössä pahasti kakkoseksi. Arpaonni osui tällä kertaa Minnaan...
Continue reading...  

Ovatko kukat todiste miehen tunteista?

Yli puolet ranskalaisista niistä naisista, jotka saavat partnereiltaan ruusuja, haluavat rakastella heitä. Ah, nämä ranskalaiset kyselytutkimukset ovat herkullista luettavaa! Suomessa muistan aikoinaan, kuinka kampaajani kertoi saaneensa kukkia kun mies tuli Tallinnan laivalta. Hän epäili heti, että mies oli reissussa tehnyt jotakin kiellettyä. Kuka nyt muuten toisi kimpun ruusuja? No, on Ranskassakin toki heitä, joita kukkien saaminen...
Continue reading...  

Le menu-enfant : une étonnante déception en France, pays des gourmets

« Steak haché frites, s’il-te-plaît. » Un enfant de trois ans sait déjà dire qu’il veut commander un steak haché frites avant même que sa maman n’ait eu le temps de jeter un coup d’œil au menu. Les petits français savent très bien se comporter au restaurant, ça, tout le monde le sait. Mais les petits anges...
Continue reading...  

Aikuisille gourmet-illallinen, lapsille voipastaa

– Steak haché frites, s’il te plaît. – Jauhelihapihvi ranskiksilla, kiitos, tietää jo kolmevuotias ravintolan kävijäkin sanoa ilman, että äiti on edes ennättänyt kurkistaa  menu-korttia. Ranskalaislapset osaavat käyttäytyä erinomaisesti ravintolassa, senhän tietävät kaikki. Siksi(kin) on varsin kummallista, että vain harvan ravintolan menukortissa hyväkäytöksisiä pikkuasiakkaita huomioidaan kummemmin. Monelle matkalaiselle voikin tulla yllätykseksi, että Ranskan kaltaisessakin gourmet-maassa lapsiasiakkaille tarjoillaan...
Continue reading...  

Kuinka yhdistää lasten lomat ja työt Ranskassa?

Voi blogirukkaa. Ihan jäänyt vailla kunnollista huomiota. Missäpä syy? No tietysti siinä, että tämän viikon aikataulut ovat perheessämme todellista infernoa. Ei sinänsä, että tämä mikään yllätys olisi – elokuun kituviikkona taistelemme aina aikaa vastaan. Lapset ovat nimittäin yhä lomalla, mutta mies töissä, kuten minun Suomen etätyökaverini ja asiakkaanikin. Hoitajia ei tälle viikolle löytynyt, joten minä –...
Continue reading...  

Des ardoises pour les  écoliers français

Regardez mes amis! Ce sont bien des ardoises ! Je ne parle pas de ce que l’on pourrait trouver dans un musée sur le système scolaire français mais bien de ce qui se trouve dans la maison d’une amie. Ses filles, qui sont à l’école primaire, en utilisent en classe. Elles s’en servent, par exemple, pour...
Continue reading...  

Viron kautta Ranskaan – piristävä pysähdys Pärnun Lottemaassa

Kaupallinen yhteistyö. Postausta varten on saatu ilmaiset liput Lottemaahan.  Paluu Suomesta Ranskaan tehtiin ensimmäistä kertaa Baltian kautta. Miksipä sitä aina lentäisi kotiin Helsingistä kun voi hieman seikkaillakin? Niinpä matkasimme laivalla Tallinnaan, josta illallisen jälkeen sieltä bussilla Pärnuun. Minulle Pärnu oli jo vanha tuttu, mutta muu perhe pääsi nyt tutustumaan kauniiseen merenrantakaupunkiin ensimmäistä kertaa. Miten mieletön...
Continue reading...  

Liitutaulu kuluu ranskalaisen koulun pulpetissa

Katsokaapas veijaria! Sehän on liitutaulu! Kyseessä ei kuitenkaan ole kuva Ranskan koululaitoksen museosta, vaan ystäväni kotoa. Hänen ranskalaista ala-astetta käyvät tyttärensä hyödyntävät liitutaulua luokassa. Siihen saatetaan esimerkiksi kirjoittaa vastaus opettajan esittämään kysymykseen. Kun vastaamisen aika sitten tulee, nostetaan liitutaulu pystyyn. Kätevää! Minä itse muistan löytäneeni vastaavan kapineen lapsuudenkodista. Äiti kertoi minulle käyttäneensä samanlaista  koulussa suomalaisella 50-luvulla....
Continue reading...  

Pitääkö koulussa puhua terrorismista?

Kun olimme jo ennättäneet lähteä Suomesta, Turku joutui terroristi-iskun kohteeksi. Olen varma, että monen äidin, isän tai open mielessä alkoi pyöriä, että miten tästä pitäisi kertoa lapsille?  Saako koulussa puhua asiasta? Mitä jos joku ystävä sanoo aiheesta jotain, mitä ei pitäisi? Ranskan raiteiltaan vuonna 2015 sysännyt Charlie Hebdo -hyökkäys nosti saman aihepiirin keskusteluun täällä meillä. Olin kyllä...
Continue reading...  

Yhdistetty parisuhde- ja perhereissu Suomessa

Kaupallinen yhteistyö: Naantali Spa Hotel Muistatteko, kuinka kerroin täällä iki-ihanasta lomastamme ranskalaiseen hiihtokeskukseen? Lapsille oli siellä niin rutkasti kivaa tekemistä , että me vanhemmat pääsimme joka päivä treffeille.  Se vasta olikin täydellinen loma se. Kuinka sitten onnistuu perhe- ja parisuhdeloman yhdistäminen Suomessa? Hyvin – ainakin tämän kokemuksen perusteella. Yövyimme nimittäin Suomen kesäreissullamme Naantali Spa –kylpylähotellissa. Koko...
Continue reading...  

Äidin esihistorialliset nuoruusvuodet kaukana pohjoisessa

Lennetty on koneella pitkin Eurooppaa, muttei se vaan ole yhtä jännää pikkukaupunkilaiselle kuin matkustaa metrolla. Eikä millä tahansa metrolla vaan lempivärisellä, eli oranssilla. Äiti!!! – Näkyyköhän myyrää matkalla? Lastenkirjojen myyrähän on katsokaas vähän niin kuin metro, kaivautuu maan uumeniin ja nousee sitten yllättävissä paikoissa ylös, milloin kaatopaikalla, milloin metsässä. Kolmen pysäkin matkalla tiirattiin ja tiirattiin,...
Continue reading...  

Suorittamistakin voi kaivata

Eräs Etelä-Ranskassa asuva ystäväni ihmettelee jokavuotista haluani matkata kesällä noin kuukaudeksi Suomeen. Miksi ihmeessä sinne? Miksi niin kauan? Kuka haluaa pois Välimereltä? – Mitä minä täällä tekisin? On aivan liian kuuma ja liikaa turistejakin, vastaan. Ajatus jääkaappikylmyydestä tuntuu pitkän, raskaan, hikikuuman alkukesän jälkeen vapauttavalta. Toisaalta on heitäkin, jotka kummastelevat, että olemme valinneet asuinmaaksemme juuri Ranskan. Suomessahan on...
Continue reading...  

Meidän ranskalainen keittiömme

Meriannen haastoi minut esittelemään ranskalaisen keittiömme. Näin kirjoitettuna se kieltämättä kuulostaa tosi jännittävältä. Ranskalainen keittiö – siellä varmaan loihditaan vain megaherkkuja! Tosiasiassa meidän kohdallamme tunnelma ei keittiössä ole sen kummempi kuin suomalaisessakaan. Eikä ruokakaan ole kovin kummoista, ainakaan jos minä olen kokkausvuorossa. No on siellä toki yksi erikoisuus: tiskialtaan edestä avautuu näkymä etupihalle. Olin oikeastaan jo...
Continue reading...  

Mitä jos kaikki kotityöt voisi ulkoistaa?

Helsingin Sanomat kysyi viime syksynä lukijoiltaan,  millaista heidän elämänsä on kotona. Juttu oli kokonaisuudessaan tosi mielenkiintoista luettavaa. Erityisesti minä jäin pohtimaan osuutta, jossa puhuttiin kodin siisteydestä. Monen vastaajan mielestä kodin sotku kertoo siitä, ettei elämässä ole pystynyt siihen, mihin pitäisi. Tässä pätkä eräästä kommentista:  Lähes jokapäiväinen sotkuisuus muistuttaa omasta laiskuudesta ja saamattomuudesta. Lehden haastattelema sosiologi...
Continue reading...  

Osallistu arvontaan! Mitä sinulle tulee mieleen ranskalaisesta rakkaudesta?  

  Oh là là! Ihanaakin ihanampa on ranskalainen elämänilo. Tai ranskalaiset maut. Ranskan kieli. Ranskalainen tyylikkyys. Puhumattakaan ranskalaisesta romantiikasta. Käsi pystyyn: kuulutko sinäkin meihin, iloisiin Ranska-faneihin? Oletko täällä siksi, että kiinnostunut tästä suloisesta, mutta koppavasta, kauniista, mutta hyperbyrokraattisesta maasta, jonka tunnemme paremmin nimellä la France? Kerro minulle lisää! Erityisesti olisin nyt kiinnostunut kuulemaan, mitä sinulle...
Continue reading...  

Kesäsuomalainen on aivan ihana

Mieleeni tässä mökillä pulpahti Hesarin artikkeli keväältä, jossa puhuttiin Fuengirolasta ja kesäsuomalaisista. Suomen eteläisimmäksikin kaupungiksi tituleerattu “Fuge” on nimittäin täynnä iloisia, toistensa kanssa aikaa viettäviä kesäsuomalaisia. Jopa kirkkoon on tunkua. Jokainen Suomessa joskus hetken asunut tietää, että suomalainen on tyystin eri ihminen kesällä ja talvella. Fugessa elämä on harvinaisen positiivista, koska aurinko kuorii talvisuomalaisilta mökönaaman....
Continue reading...  

10+1 kysymystä ulkosuomalaiselle

Mitä ulkosuomalainen elämä pitää sisällään? No, tässä postauksessa siis viimeinkin vastaukseni ulkosuomalaisten blogeissa kiertäneeseen haasteeseen. Kiitos Lena kun pyysit mukaan! Näitä asioita on kiva pohtia, vaikka pintaraapaisuksihan nämä haasteet tuppaavat vähän jäämään. Mutta onpahan taas aiheita tulevaan. 1. Mikä on parasta tämänhetkisessä asuinmaassasi? Ehdottomasti parasta on valo ja lämpö. Niin, tämä ei tietysti koske koko Ranskaa,...
Continue reading...  

Koulushoppailu jo täyttä arkipäivää

Ah tämä vehreys ja viileys! Hikikuuman kesän jälkeen on ihana laskeutua viileään Suomeen, jossa kaikki kukoistaa kauniina. Aurinkokin on näyttäytynyt. Sateen jälkeen puistoihin kaivautuvat hihattomat paidat, lyhyet shortsit sekä varvassandaalit (joita italialaisystäväni pitäisi tällä säällä naurettavana) tuovat mieleen ne opiskeluajan ihanat, niin odotetut, ensimmäiset kesäpäivät. Parasta lasten mielestä ovat tietysti nämä äimistyttävän hyväkuntoiset leikkikentät, joissa he...
Continue reading...  

Onko parisuhteeseen panostaminen elitististä?

Olen miettinyt viime päivinä yhtä asiaa: nähdäänkö parisuhteeseen panostaminen Suomessa elitistisenä? Ajatukseni lähti liikkeelle kaikesta siitä ikävästä palautteesta, jota sain lomakolumnistani. Kolumnin oli tarkoitus herättää ajatuksia yhdistetystä parisuhde- ja perhelomasta. Monelta tuntui kuitenkin menevän kokonaan se puoli tekstistä ohi –  suuri osa luki kirjoitukseni keskiluokkaisen (tai jopa elitistisen) elämän ylistyksenä. Se on tosi harmi. Lomat ovat...
Continue reading...