Héléna

All articles by Héléna

 

Mitä jos postimies kävisi joka päivä juttusilla?

Postista saa tätä nykyä tilata kaverin ja kaupassa jättää lapset lastenhoitajalle. Tässä listattuna muutamia Ranskassa itselle tutuksi tulleita palveluita. Lisäisitkö omasta asuinpaikastasi jotain tälle listalle? Tämän postauksen idea jäi  muhimaan Suomen Postin aloitettua ulkoilukaveripalvelunsa. Niin kai se on, että kun ei ole paperipostia mitä jakaa, on keksittävä vaihteehtoisia palveluja. Käytännössä tämä – mielestäni varsin erinomainen...
Continue reading...  

Hetki tiistaisessa Cannesissa

Näin Cannesin bussiasemalle kerääntyneen valtavasti ihmisiä. Olin palaamassa lounaalta työhuoneelle. Lentokenttäbussi seisoi kadulla kummasti poikittain, ja moottori kävi tyhjäkäynnillä. Kiinnitin huomiota yhä ratissa istuvan kuljettajan ilmeeseen, joka oli väsynyt ja surullinen. Hän ei näyttänyt tietävän mihin suuntaan katsoa. Bussin toisella puolella nimittäin häärivät lääkintämiehet, ambulanssejakin paikalla oli ainakin kaksi. Poliisit pitelivät paikalle kerääntyneen ihmismassan edessä lakanaa,...
Continue reading...  

Millaista on hiljaisesti hyväksytty arkipäivän rasismi?

” Tytön koulukaverin äiti (aasialaistaustainen) oli käynyt  katsomassa pikkukaupunkimme katolista koulua valitessaan leikkikoulua pojalleen. Koulun rehtori oli sanonut koulunsa parhaita puolia olevan sen, ettei siinä koulussa ole ulkomaalaisia! Ja kyseessä on siis 2,5-vuotiaana aloitettava maternelle-luokka. Arkipäivän rasismia Belgiassa.” Luin Belgiassa asuvan kanssasisareni kokemuksesta eräästä Facebookin ryhmästä ja pyysin häneltä lupaa käyttää sitä blogissani. Hänen asiansa...
Continue reading...  

Pariisittaren ulkonäköpaineet

Ah, Pariisi. Viihdyn täällä joka kerta paremmin. Tällä kertaa olen pääkaupungissa toisenlaisissa työn merkeissä kuin viimeksi, nimittäin tekemällä haastatteluja tulevaa kirjaani varten. Tämän viimeisen illan olen käyttänyt tuliaisten hankintaan. Ei ole kotiin palaamista ellei lapsille ole edes jotain pientä luvassa. En todellakaan ole mikään shoppailija – mutta Pariisissa tämäkään ei ole hullumpaa. Tässä matkalla leluosastolta...
Continue reading...  

On ne peut pas tricher en faisant la bise

« Aujourd’hui, je ne vous fais pas la bise parce que je commence à avoir le rhume » a déclaré la professeur de yoga au début du cours. Et oui, ici on est en France, donc chaque élève va faire la bise à la professeur de gym avant le début de la séance. Il est...
Continue reading...  

Ei ole poskisuukon voittanutta

– Tänään en suukota ketään, koska olen tulossa flunssaiseksi, joogaopettaja sanoi tunnin alussa. Niin, täällä Etelä-Ranskassa kun ollaan, jokainen oppilas käy erikseen pussaamassa jumppaopettajaa poskelle ennen tuntia. Poskipusuttelusta on sosiaalisesti hyväksyttävää kieltäytyä vain, jos sattuu olemaan sairaana. Vaikka joskus moinen suukottelu ärsyttikin, olen vuosien mittaan oppinut rakastamaan tätä hullunkurista ranskalaista tapaa. Se jos joku nimittäin pakottaa ihmisen olemaan...
Continue reading...  

Nos ancêtres le savent : le champagne est un remède contre la grippe

Cela allait bientôt faire une semaine que j’avais la grippe. Dimanche soir, en sortant de la douche, mes pensées étaient embrumées. En descendant dans la cuisine, je n’avais qu’une seule idée en tête : boire un thé au miel. Mais mon mari avait posé sur la table la bouteille de champagne apportée la veille par...
Continue reading...  

Nyt pantais taas elämäntavat kuntoon

Tämä postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Lifted-verkkovalmennuksen kanssa – Äitiiiiiiii!!!! Raotin silmiäni ja kurkistin herätyskelloani. Se näytti vähän yli kuutta, sunnuntaiaamuna. Kiukutti, juoksin lapsen luokse. – Mikä hätänä? – Ei nukuta. Jösses. Leiki nyt vaikka sängyssä tai jotain. Selaile kirjaa! Äiti tarvitsee viisi minuuttia omaa aikaa. Palasin hetkeksi sänkyyn hengittelemään. Huomenta vaan. Positiivisuus on valinta. Kaikki hyvin....
Continue reading...  

Vanha kansa tietää: samppanja parantaa flunssan

Viikko kamalassa flunssassa alkoi tulla täyteen. Kun sunnuntai-iltana kömmin suihkusta alakertaan, oli mielessä kuuma hunajatee. Mutta mies olikin nostanut pöydälle vieraiden jäljiltä jääneen samppanjapullon pohjan. – Nyt kokeillaan isäni kirjan reseptiä, hän sanoi. Niin, olinhan minä toki edesmenneen appiukon lääkintäkirjasta kuullut tarinoita. Siinä kuulemma kerrottiin, kuinka viiniä voitiin hyödyntää vaivaan kuin vaivaan. Flunssaan sopiva lääke oli...
Continue reading...  

Mon enfance vs son enfance

Hier matin, j’ai déposé ma fille à son premier cours d’arts plastiques. Ici en France, le mercredi, les enfants participent à des activités et les parents/les grands-parents font le taxi. Quand j’ai regardé la vue depuis la salle de classe de l’école des arts, cela m’a fait rire. Les paysages d’ici sont une toute autre...
Continue reading...  

Tällainen on työviikkoni Ranskassa

On lauantai, istun Orlyn lentokentällä Pariisissa, kuten kuvasta näkyy. Hauska, mutta kiireinen työvuorokausi Pariisissa on päättynyt. Nyt palaan taas kotiin äidiksi. Voisi sanoa, että tähän viikkoon on mahtunut oikeasti koko nykyisen työelämäni kirjo. Tänne maailmalle lähdettyäni olen tehnyt hommia freelancerina, rakentanut itselleni työn, johon sisältyy toimittajan töitä, kirjailijan hommia, bloggaamista, kirjan editointia, podcastaamista, turistikierroksia ja ties...
Continue reading...  

Oma lapsuus vs. hänen lapsuutensa

Eilisaamuna jätin tyttären ensimmäistä kertaa taidekerhoon. Keskiviikot ovat täällä Ranskassa vapaita – silloin lapset harrastavat ja vanhemmat / isovanhemmat kuljettavat. Kun katselin taidekerhon luokkahuoneen näkymää, minua nauratti.  Kylläpä vain ovat näkymät vähän toisenlailla inspiroivat kuin omassa taideluokassa Mikkelissä aikoinaan. Vaikkei siinäkään kyllä mitään vikaa ollut, päin vastoin – taidekurssi oli niitä lapsuuden harrastuksia, joita vieläkin...
Continue reading...  

Conseils pour un style français au quotidien by Héléna

Comme vous le savez, ce blog n’est pas un blog de mode. Et je ne suis pas non plus une personne très à la mode. Mais ces temps, j’essaie de faire de mieux pour être présentable. Dans cet environnement dans lequel chaque personne croisée semble avoir passé plus de cinq minutes devant son miroir, il...
Continue reading...  

Lastenkirja, joka kutitteli äidin hereille

Ah! Saimme luettavaksi aivan ihastuttavan lastenkirjan! Ja heti alkuun on sanottava, että kehuisin kirjaa aivan yhtä paljon, vaikkei sen kirjoittaja olisikaan toinen ulkosuomalainen nainen, ystäväni, Peppe Öhman (klik!). Kim ja pönttöhirviö sekä muita tarinoita on viiden lyhyen tarinan kokoelma lastenkirja. Kuten nimestä voi arvata, sen jokaisessa tarinassa seikkailee pikkuinen Kim tovereineen. Niin – eivätkä Kimin kaverit eivät...
Continue reading...  

Ranskalaisen arkityylin suuntaviivat by Héléna

Kuten tiedätte, tämä ei ole muotiblogi. En myöskään ole kovinkaan muodikas ihminen, mutta teen nykyään parhaani näyttääkseni siedettävältä. Tässä ympäristössä, jossa jokainen vastaantulija tuntuu viettäneen yli viisi minuuttia pitempään peilin ääressä, on nimittäin  ollut pakko muuttua, edes vähän. Nyt mietin aamuisin, kuinka vaatteiden värit sopivat yhteen. Panen aamulla huulipunaa ennen kuin menen ulos. Ilman roikkuvia korvakoruja tunnen...
Continue reading...  

Viikko koulua ja ruokala lakossa

– X&%/)%#!! Lakko. Nyt jo? Kun ilmoitus koulun ruokalan lakosta kilahti sähköpostiini viime viikon lopulla, pääsi ärripurri. Penteleen Ranska! Tuntui kohtuuttomalta, että maassa, jossa koulut ovat alkaneet viime viikon alussa, hankaloitetaan perheiden elämää näin jo nyt. Eihän arki ole edes päässyt kunnolla käyntiin! Murrr. Toisaalta, eihän lakkoilun enää näin vuosien perästä pitäisi tulla minulle yllätyksenä. Kuten ehkä...
Continue reading...  

Les fleurs sont-elles une preuve d’amour ?

Plus de la moitié des femmes qui reçoivent des fleurs de la part de leur partenaire ont envie de lui faire l’amour. Ah ces études françaises sont un plaisir à lire ! Je me souviens que plus jeune, en Finlande, ma coiffeuse avait reçu des fleurs de son compagnon qui revenait d’un séjour à Tallinn. Elle...
Continue reading...  

Je t’aime on helpompi sanoa ranskaksi kuin suomeksi (onnea arvonnan voittajalle!)

Kiitos kaikille ihastuttavista, romantiikan täyttämistä tarinoistanne! Niitä tuli paljon sekä tänne blogiin että sähköpostiini. Olen ammentanut niistä paljon tietoa Monessa toistui sama viesti: romanttisinta on jo se kaunis, pehmeästi suriseva ja sisuksia tutisuttava ranskan kieli. Ja tottahan se on – meidän suloinen suomemme kovine tuplakonsonantteineen jää tässä mittelössä pahasti kakkoseksi. Arpaonni osui tällä kertaa Minnaan...
Continue reading...  

Ovatko kukat todiste miehen tunteista?

Yli puolet ranskalaisista niistä naisista, jotka saavat partnereiltaan ruusuja, haluavat rakastella heitä. Ah, nämä ranskalaiset kyselytutkimukset ovat herkullista luettavaa! Suomessa muistan aikoinaan, kuinka kampaajani kertoi saaneensa kukkia kun mies tuli Tallinnan laivalta. Hän epäili heti, että mies oli reissussa tehnyt jotakin kiellettyä. Kuka nyt muuten toisi kimpun ruusuja? No, on Ranskassakin toki heitä, joita kukkien saaminen...
Continue reading...  

Le menu-enfant : une étonnante déception en France, pays des gourmets

« Steak haché frites, s’il-te-plaît. » Un enfant de trois ans sait déjà dire qu’il veut commander un steak haché frites avant même que sa maman n’ait eu le temps de jeter un coup d’œil au menu. Les petits français savent très bien se comporter au restaurant, ça, tout le monde le sait. Mais les petits anges...
Continue reading...  

Aikuisille gourmet-illallinen, lapsille voipastaa

– Steak haché frites, s’il te plaît. – Jauhelihapihvi ranskiksilla, kiitos, tietää jo kolmevuotias ravintolan kävijäkin sanoa ilman, että äiti on edes ennättänyt kurkistaa  menu-korttia. Ranskalaislapset osaavat käyttäytyä erinomaisesti ravintolassa, senhän tietävät kaikki. Siksi(kin) on varsin kummallista, että vain harvan ravintolan menukortissa hyväkäytöksisiä pikkuasiakkaita huomioidaan kummemmin. Monelle matkalaiselle voikin tulla yllätykseksi, että Ranskan kaltaisessakin gourmet-maassa lapsiasiakkaille tarjoillaan...
Continue reading...  

Kuinka yhdistää lasten lomat ja työt Ranskassa?

Voi blogirukkaa. Ihan jäänyt vailla kunnollista huomiota. Missäpä syy? No tietysti siinä, että tämän viikon aikataulut ovat perheessämme todellista infernoa. Ei sinänsä, että tämä mikään yllätys olisi – elokuun kituviikkona taistelemme aina aikaa vastaan. Lapset ovat nimittäin yhä lomalla, mutta mies töissä, kuten minun Suomen etätyökaverini ja asiakkaanikin. Hoitajia ei tälle viikolle löytynyt, joten minä –...
Continue reading...  

Des ardoises pour les  écoliers français

Regardez mes amis! Ce sont bien des ardoises ! Je ne parle pas de ce que l’on pourrait trouver dans un musée sur le système scolaire français mais bien de ce qui se trouve dans la maison d’une amie. Ses filles, qui sont à l’école primaire, en utilisent en classe. Elles s’en servent, par exemple, pour...
Continue reading...  

Viron kautta Ranskaan – piristävä pysähdys Pärnun Lottemaassa

Kaupallinen yhteistyö. Postausta varten on saatu ilmaiset liput Lottemaahan.  Paluu Suomesta Ranskaan tehtiin ensimmäistä kertaa Baltian kautta. Miksipä sitä aina lentäisi kotiin Helsingistä kun voi hieman seikkaillakin? Niinpä matkasimme laivalla Tallinnaan, josta illallisen jälkeen sieltä bussilla Pärnuun. Minulle Pärnu oli jo vanha tuttu, mutta muu perhe pääsi nyt tutustumaan kauniiseen merenrantakaupunkiin ensimmäistä kertaa. Miten mieletön...
Continue reading...  

Liitutaulu kuluu ranskalaisen koulun pulpetissa

Katsokaapas veijaria! Sehän on liitutaulu! Kyseessä ei kuitenkaan ole kuva Ranskan koululaitoksen museosta, vaan ystäväni kotoa. Hänen ranskalaista ala-astetta käyvät tyttärensä hyödyntävät liitutaulua luokassa. Siihen saatetaan esimerkiksi kirjoittaa vastaus opettajan esittämään kysymykseen. Kun vastaamisen aika sitten tulee, nostetaan liitutaulu pystyyn. Kätevää! Minä itse muistan löytäneeni vastaavan kapineen lapsuudenkodista. Äiti kertoi minulle käyttäneensä samanlaista  koulussa suomalaisella 50-luvulla....
Continue reading...  

Pitääkö koulussa puhua terrorismista?

Kun olimme jo ennättäneet lähteä Suomesta, Turku joutui terroristi-iskun kohteeksi. Olen varma, että monen äidin, isän tai open mielessä alkoi pyöriä, että miten tästä pitäisi kertoa lapsille?  Saako koulussa puhua asiasta? Mitä jos joku ystävä sanoo aiheesta jotain, mitä ei pitäisi? Ranskan raiteiltaan vuonna 2015 sysännyt Charlie Hebdo -hyökkäys nosti saman aihepiirin keskusteluun täällä meillä. Olin kyllä...
Continue reading...  

Yhdistetty parisuhde- ja perhereissu Suomessa

Kaupallinen yhteistyö: Naantali Spa Hotel Muistatteko, kuinka kerroin täällä iki-ihanasta lomastamme ranskalaiseen hiihtokeskukseen? Lapsille oli siellä niin rutkasti kivaa tekemistä , että me vanhemmat pääsimme joka päivä treffeille.  Se vasta olikin täydellinen loma se. Kuinka sitten onnistuu perhe- ja parisuhdeloman yhdistäminen Suomessa? Hyvin – ainakin tämän kokemuksen perusteella. Yövyimme nimittäin Suomen kesäreissullamme Naantali Spa –kylpylähotellissa. Koko...
Continue reading...  

Äidin esihistorialliset nuoruusvuodet kaukana pohjoisessa

Lennetty on koneella pitkin Eurooppaa, muttei se vaan ole yhtä jännää pikkukaupunkilaiselle kuin matkustaa metrolla. Eikä millä tahansa metrolla vaan lempivärisellä, eli oranssilla. Äiti!!! – Näkyyköhän myyrää matkalla? Lastenkirjojen myyrähän on katsokaas vähän niin kuin metro, kaivautuu maan uumeniin ja nousee sitten yllättävissä paikoissa ylös, milloin kaatopaikalla, milloin metsässä. Kolmen pysäkin matkalla tiirattiin ja tiirattiin,...
Continue reading...  

Suorittamistakin voi kaivata

Eräs Etelä-Ranskassa asuva ystäväni ihmettelee jokavuotista haluani matkata kesällä noin kuukaudeksi Suomeen. Miksi ihmeessä sinne? Miksi niin kauan? Kuka haluaa pois Välimereltä? – Mitä minä täällä tekisin? On aivan liian kuuma ja liikaa turistejakin, vastaan. Ajatus jääkaappikylmyydestä tuntuu pitkän, raskaan, hikikuuman alkukesän jälkeen vapauttavalta. Toisaalta on heitäkin, jotka kummastelevat, että olemme valinneet asuinmaaksemme juuri Ranskan. Suomessahan on...
Continue reading...  

Meidän ranskalainen keittiömme

Meriannen haastoi minut esittelemään ranskalaisen keittiömme. Näin kirjoitettuna se kieltämättä kuulostaa tosi jännittävältä. Ranskalainen keittiö – siellä varmaan loihditaan vain megaherkkuja! Tosiasiassa meidän kohdallamme tunnelma ei keittiössä ole sen kummempi kuin suomalaisessakaan. Eikä ruokakaan ole kovin kummoista, ainakaan jos minä olen kokkausvuorossa. No on siellä toki yksi erikoisuus: tiskialtaan edestä avautuu näkymä etupihalle. Olin oikeastaan jo...
Continue reading...  

Mitä jos kaikki kotityöt voisi ulkoistaa?

Helsingin Sanomat kysyi viime syksynä lukijoiltaan,  millaista heidän elämänsä on kotona. Juttu oli kokonaisuudessaan tosi mielenkiintoista luettavaa. Erityisesti minä jäin pohtimaan osuutta, jossa puhuttiin kodin siisteydestä. Monen vastaajan mielestä kodin sotku kertoo siitä, ettei elämässä ole pystynyt siihen, mihin pitäisi. Tässä pätkä eräästä kommentista:  Lähes jokapäiväinen sotkuisuus muistuttaa omasta laiskuudesta ja saamattomuudesta. Lehden haastattelema sosiologi...
Continue reading...  

Osallistu arvontaan! Mitä sinulle tulee mieleen ranskalaisesta rakkaudesta?  

  Oh là là! Ihanaakin ihanampa on ranskalainen elämänilo. Tai ranskalaiset maut. Ranskan kieli. Ranskalainen tyylikkyys. Puhumattakaan ranskalaisesta romantiikasta. Käsi pystyyn: kuulutko sinäkin meihin, iloisiin Ranska-faneihin? Oletko täällä siksi, että kiinnostunut tästä suloisesta, mutta koppavasta, kauniista, mutta hyperbyrokraattisesta maasta, jonka tunnemme paremmin nimellä la France? Kerro minulle lisää! Erityisesti olisin nyt kiinnostunut kuulemaan, mitä sinulle...
Continue reading...  

Kesäsuomalainen on aivan ihana

Mieleeni tässä mökillä pulpahti Hesarin artikkeli keväältä, jossa puhuttiin Fuengirolasta ja kesäsuomalaisista. Suomen eteläisimmäksikin kaupungiksi tituleerattu “Fuge” on nimittäin täynnä iloisia, toistensa kanssa aikaa viettäviä kesäsuomalaisia. Jopa kirkkoon on tunkua. Jokainen Suomessa joskus hetken asunut tietää, että suomalainen on tyystin eri ihminen kesällä ja talvella. Fugessa elämä on harvinaisen positiivista, koska aurinko kuorii talvisuomalaisilta mökönaaman....
Continue reading...  

10+1 kysymystä ulkosuomalaiselle

Mitä ulkosuomalainen elämä pitää sisällään? No, tässä postauksessa siis viimeinkin vastaukseni ulkosuomalaisten blogeissa kiertäneeseen haasteeseen. Kiitos Lena kun pyysit mukaan! Näitä asioita on kiva pohtia, vaikka pintaraapaisuksihan nämä haasteet tuppaavat vähän jäämään. Mutta onpahan taas aiheita tulevaan. 1. Mikä on parasta tämänhetkisessä asuinmaassasi? Ehdottomasti parasta on valo ja lämpö. Niin, tämä ei tietysti koske koko Ranskaa,...
Continue reading...  

Koulushoppailu jo täyttä arkipäivää

Ah tämä vehreys ja viileys! Hikikuuman kesän jälkeen on ihana laskeutua viileään Suomeen, jossa kaikki kukoistaa kauniina. Aurinkokin on näyttäytynyt. Sateen jälkeen puistoihin kaivautuvat hihattomat paidat, lyhyet shortsit sekä varvassandaalit (joita italialaisystäväni pitäisi tällä säällä naurettavana) tuovat mieleen ne opiskeluajan ihanat, niin odotetut, ensimmäiset kesäpäivät. Parasta lasten mielestä ovat tietysti nämä äimistyttävän hyväkuntoiset leikkikentät, joissa he...
Continue reading...  

Onko parisuhteeseen panostaminen elitististä?

Olen miettinyt viime päivinä yhtä asiaa: nähdäänkö parisuhteeseen panostaminen Suomessa elitistisenä? Ajatukseni lähti liikkeelle kaikesta siitä ikävästä palautteesta, jota sain lomakolumnistani. Kolumnin oli tarkoitus herättää ajatuksia yhdistetystä parisuhde- ja perhelomasta. Monelta tuntui kuitenkin menevän kokonaan se puoli tekstistä ohi –  suuri osa luki kirjoitukseni keskiluokkaisen (tai jopa elitistisen) elämän ylistyksenä. Se on tosi harmi. Lomat ovat...
Continue reading...  

Ihanat ranskalaiset rakkauselokuvat

Mitä tekee Ranska-friikki kesäisen kevyenä sadepäivänä? No sukeltaa tietysti ranskalaisen romantiikan kiemuroihin, eikö vain. Ranskalaiset rakkauselokuvat ovat tunteikkuudessaan minusta vertaansa vailla, ne itkettävät, kuohuttavat, naurattavat ja herättävät voimakkaan romantiikan kaipuun. Otapa sinäkin aikaa itsellesi, kaivaudu pariksi tunniksi sohvan uumeniin ja kääri itsesi pehmeisiin viltteihin. Ranskalaisen elokuvan oheen herkkupaloiksi sopivat tietysti pienet apéro-leipäset, suolaiset oliivit ja...
Continue reading...  

Mitä osaa ranskalainen ekaluokkalainen vs. mitä osaa suomalainen ekaluokkalainen / Ce qu’un enfant de CP en France sait faire VS ce qu’un enfant de CP en Finlande sait faire

(En français à la fin de la page)  Sain ystävältäni, suomalaisen ekaluokan opettajalta kuvan lapusta, jonka hän jakaa tulevien oppilaiden vanhemmille. Siinä kerrotaan, mitä taitoja 7-vuotiaan lapsen pitäisi osata ennen koulun alkua. Näin ranskalaisen école maternelle -koulun juuri suorittaneen pikkuisen tytön äitinä hymyilyttää. Ensi vuonna koulunsa aloittavan, 5-vuotiaan todistuksessa luetellut, koulutielle tarvittavat ja koulussa jo opetut taidot...
Continue reading...  

Onko päiväkodissa liikaa kuraleikkejä?

Lasten loma on alkanut viimein Ranskassakin. Huh, tämä viimeinen, kesän hikikuuma koulupätkä tuntui kestävän pienen ikuisuuden. Sillä aikaa kun omat kullannuppuseni viettävät ensimmäiset vapaahetkensä serkkujensa luona, olen minä mm. siivonnut sivuun vuoden koulutöitä. Sillä niitähän 3- ja 5-vuotiaiden koulussa, eli “école maternellessa” riittää. Viisivuotias toi kotiin kymmeniä ja taas kymmeniä maalauksia, piirustuksia, askartelutehtäviä ja kaunokirjoitusharjoituksia. Kolmevuotiaan...
Continue reading...  

Parisuhteita ja salaisia puutarhoja

Istun yksin kirjastossa ja mietin, että milloinkohan tästä voisi lähteä jäätelölle. Tai vaikkapa lasilliselle rosé-viiniä. Tai vaikkapa hipelöimään alennusmyyntien sandaaleita. Ensimmäistä kertaa minut on nimittäin jätetty yksin! Mies pakkasi lapset mukaan ja lensi isoäidin luokse toiselle puolelle Ranskaa. Koska minä tarvitsen hiljaista kirjoitusaikaa nyt PALJON, hän kehotti minua jäämään kotiin. Tuntuu ihan kummalta, ettei ole kiire...
Continue reading...  

Riittääkö aurinko tekemään onnelliseksi?

Koti-ikävä. Se on kummallinen juttu, tuo koti-ikävä. Tulee aina yhtä yllättäen. Korjaan – ei tietenkään edes pitäisi puhua enää koti-ikävästä vaan Suomi-ikävästä. Tai onkohan se oikeastaan enää ihan sitäkään. Minulle Suomi-ikävä tarkoittaa maan sijasta kaipuuta yksittäisiin, menneisiin hetkiin. Se on tarvetta päästä muutaman tärkeän ihmisen luokse. Että saisi hetken hengittää samaa ilmaa ystävän kanssa, joka ymmärtää...
Continue reading...  

Taidetta pahvituolilta – kulttuurinnälkäisen ehdoton pysäkki Rivieralla

– Ranskalaisen taiteilijan ja elokuvantekijän,  Fernand Légerin työt ovat aina vedonneet pohjoismaalaisiin, eteläranskalaisen Léger -museon johtaja Anne Dopffer selvitti aurinkoisella pihamaalla.  Taiteilijan suhteet skandeihin olivat kuulemma aina olleet läheiset: Léger nimittäin opetti monia pohjoismaisia taiteilijoita1920-luvun Pariisissa, ulkomaalaisille suunnatussa Académie Modernessa. Hänen oppinsa ovat jatkaneet elinkaartaan monien taiteilijoiden töissä meillä pohjolassa. Olin alunperin tullut museoon katsomaan ystäväni Maddalena...
Continue reading...  

Nyt kun ongelmista puhutaan

Kesäajasta luopuminen on saanut Suomen eduskunnassa kannatusta. Kiinnostavaa. Huomasin kyllä keväällä, kuinka kellon siirtely puhutti suomalaisessa sosiaalisessa mediassa. Venkslaaminen harmistutti monia kamalasti, mikä tuntui omasta näkökulmasta pikkuisen höpsöltä. Siirretäänhän Ranskassakin kelloja. Siirretäänhän sitä kelloa aina silloinkin kun matkataan lomalle Espanjaan. Ja saatetaanhan sitä muutenkin herätä viikonloppuna noin vain tuntia myöhempään tai aikaisempaan. Sitä paitsi – kännykkähän...
Continue reading...  

Mitä jos kotona olisi töiden jälkeen vipinää?

Kävin lounaalla ystäväni kanssa. Hän on uranainen, vaimo ja kahden pienen lapsen äiti, joka elää normaalia perhearkea Etelä-Ranskassa. – Ennen kuin mieheni tulee kotiin, yritän katsoa, että näytän hyvältä. Kun hän saapuu, istumme alas ja otamme puoli tuntia meille kahdelle. Puhumme päivästä. Kuuntelin ystävääni kiinnostuneena. Mielessäni luokittelin moisen toiminnan tasa-arvon vastaiseksi macho-hömpötykseksi. Laittautua kun mies...
Continue reading...  

Liian positiivinen. Tyhjännauraja.

Ajattelinpa kehua nyt, kuinka ihana alkuviikko mulla on ollut. Mies on poissa, joten olen täyttänyt omat ja lasten päivät kaikenmaailman kohtaamisilla. Eilen päivällä tapasin työmatkalla olleen kaverin Suomesta, sitten illalla järjestin kotiin niin sanotut apéro-leikkikekkerit (naapuruston äideille rosee-viiniä ja naksuja,  lapsille leikkejä ja pitsaa). Tänään, vapaan keskiviikkoiltapäivän kunniaksi kutsuimme ystävät Nizzasta kylpemään ja illalla odotamme toisia...
Continue reading...  

Pinnallinenkin on okei

Luitteko jo viimeisen Hesarin kolumnini ranskalaisten lasten käytöstavoista? Siinä kerroin, kuinka Ranskassa perinteisiä käytöstapoja pidetään yhä arvossa. Paitsi, että lapsilta odotetaan tervehdyksiä, heitä myös huomioidaan arkisessa kanssakäymisessä. Se tuntuu pienten lasten äidistä hirmu kivalta, mutta on toki vaatinut itseltäkin opettelua. Muistinhan varmasti sanoa ystävän lapsellekin bonjour? Tämänkertainen tekstini sai todella monet kommentoimaan (kiitos!) ja jättämään mielipiteensä...
Continue reading...  

Mokomatkin hienostelijat

Joskus sitä tuntee olonsa jotenkin ulkopuoliseksi. Vähän niin kuin tässä Ylen artikkelissa Alabaman Anna Räisäsen, tekisi minunkin aina välillä mieli sanoa, että “mokomatkin hienostelijat!” Kuten nyt esimerkiksi tänään. Kahvithan siinä menivät väärään kurkkuun kun luin McDonaldsin tuovan Ranskan ravintoloihinsa haarukat ja veitset. Se on lehtitietojen mukaan eräänlainen kumarrus ranskalaiselle ruokakulttuurille. Pöytiintarjoiluhan ranskalaisissa mäkkäreissä aloitettiin jo viime...
Continue reading...  

Varma kesän merkki

Kun kävimme Suomessa, huomasin, kuinka västäräkki keikkui siskon kotipihan tuntumassa. Tyttöä nauratti, ja päätin kertoa hänelle suomalaisesta sanonnansa, jonka mukaan kesään on vielä hetki aikaa. Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään. Kun sitten muutaman päivän kuluttua tulimme Ranskaan, huomasin pääskysten saapuneen ennen meitä. Ne kisaavat juuri nytkin talomme yllä, syöksähtelevät...
Continue reading...  

Kauno kunniaan jo päiväkoti-iässä

Enää mitään ei tehdä meillä tikkukirjaimin. Jos jotain pitää kirjoittaa, niin se sujuu kauniilla kaunolla. – Äiti miten tehtiinkään y-kirjain? Viisivuotias on huimaa vauhtia edennyt haparoivista aakkosista pyöreäkulmaisiin kirjaimiin. Kieli keskellä suuta hän vääntää K-kirjaimesta söpöliinin, sellaisen suurin piirtein samanlaisen kuin sen, jonka minäkin opin tekemään ala-asteella, kauniilla 80-luvulla. Niin, sillä toisin kuin nyky-Suomessa, Ranskassa...
Continue reading...  

No, milloin meinaatte palata?

Olemme taas Ranskan auringossa! Olipa ihana käydä pikaisesti Suomessa, mutta mukava oli tulla kotiinkin. Niin, sillä kodiksihan tämä Etelä-Ranska on muuttunut, eikä mielessä häily enää palaaminen Suomeen niin kuin ennen. Monet palaamisesta silti aina Suomessa kysyvät, niin kuin tälläkin kertaa. Ja jos totta puhutaan, aikoinaan itsekin lähdin paluumielellä maailmalle. Tehdäänhän niin, että tullaan neljän vuoden päästä...
Continue reading...