Mitä? Onko Suomi niin nuori?

maisema2

Aloitin aamuni kyynelehtimällä. Satuin katsomaan yhden niistä lukuisista sosiaalisessa mediassa jaetuista videoista, joissa laulettiin Finlandiaa. Sitten tykkäsin kavereiden itsenäisyysjuhlakuvia. Nyökyttelin teksteille, joissa suomalaiset kiittelivät synnyinmaataan koulutuksesta, tasa-arvosta ja vapaudesta. Juuri näin. Kyllä, olen täysin samaa mieltä.

Monet suomalaistenkin ystävien teksteistä oli kirjoitettu englanniksi, tietysti, jotta ulkomaalaiset ystävätkin ymmärtäisivät miten isosta asiasta on kyse.  Ymmärrättekö, meidän hieno, pohjoinen maamme täyttää sata vuotta! Education and equality ja kaikki! Think about that!

Sillä meille se on tosi iso asia.

Mutta eivät he kaikki siltikään ymmärrä. Tai no, onnittelevat kyllä ja kuuntelevat mielellään, mutta esimerkiksi täällä muinaisten roomalaisten jalanjäljissä saattavat olla jopa aidosti yllättyneitä siitä, että maamme on niin kovin nuori. Ihan teini vielä. Jos nyt edes ihan tarkalleen tietävät, että missä se Finlandia luuraa.

– Ah, félicitations! Mutta onko maanne todella vasta sata vuotta? Miksi? kysyi kuvanveistoluokan tuttavanikin kun kehuin synnyinmaani viettävän pian synttäreitä.

– Happy Finland day then, sanoi puolestaan brittiläinen joogaopettajani ystävällisesti kun kerroin, etten tänä keskiviikkona tule tunnille, koska juon muiden suomalaisten kanssa asiaan kuuluvia cocktaileja. Finland day. Teki vaistomaisesti mieli korjata, että Independence day, ja hei 100 years, mutta sain kieleni kuriin.

Kuulin kyllä tuttavaltani, että Saksan mediassa Suomi on nyt isosti esillä. Täälläpä on toisin, sillä  juuri  tänään, meidän suurena suomalaisena juhlapäivänämme Ranska suree eikä uutisiin mahdu muuta. Maan suurin, eri sukupolvet musiikillaan hurmannut rock-tähti, Johnny Hallyday nimittäin menehtyi yöllä. Hallydayn musiikki ei koskaan menestynyt maan rajojen ulkopuolella, mutta näiden Ranskan vuosien jälkeen kyllä ymmärrän, kuinka se kosketti ranskalaisia. Suurmiehen poismeno sattuu moniin, vaikken ehkä siihen suomalaisena pystykään täysin eläytymään.

Niin kuin ei ranskalainenkaan pysty eläytymään minun ajatuksiini Suomesta, varsinkaan jos ei ole elänyt hetkeä tai toista keskellä routaista pohjolaa. Mutta ei anneta sen haitata, sillä suomalaisuus elää meissä jokaisessa sisällä. Juurista, niistä nuoristakin, on syytä olla tosi ylpeä.

Hyvää syntymäpäivää satavuotias Suomi! Félicitations!

 

 

2 Comments

  1. Katriina   •  

    Itämeri on vuosisatojen tai -tuhansien ajat sen ympärillä olevia kansoja yhdistävä tekijä varsinkin nyt, kun Baltian maatkin ovat vapaita. Siksi Saksalla ja Suomella on perinteisesti läheisemmät yhteydet toisiinsa kuin Suomella ja Ranskalla, joka kuulu enemmän Välimeren piiriin. Kultturikanava Arte lähettää säännöllisesti erinomaisia filmejä ja reportaaseja myös Suomesta. Näin oli huomioitu myös Suomen itsenäisyyspäivä sekä saksan, että ranskan kielellä mm. “Une histoire finlandaise”/”Finnland- Geschichte eines unabhängigen Landes”. Tosin Arten markkinaosuus Saksassa on 1% ja Ranskassa hiukan suurempi. Pitää olla tyytyväinen, että 1-2 % eli yli 6 miljoonaa ranskalaisista tietää Suomesta enemmän kuin pelkän nimen ja sen kuulumiseen EU:hun. Ikimuistettavaa on ylen ja arten yhteinen mammuttiprojekti “Juhannusjuna” vuodelta 2012.

  2. Eliisa   •  

    Tänään vein Aix en Provencessa kirjeitä ja kortteja postiin ja virkailija kysyi kolleegaltaan, että ‘missäs tämä Finlande nyt olikaan, onko Eurooppaa’…vielä on töitä tehtävänä tunnettavuuden kanssa. Tai sitten on maantiedon tunnit jääneet väliin…

Leave a Reply

Your email address will not be published.