Millaista on hiljaisesti hyväksytty arkipäivän rasismi?

arkipaivan rasismi

” Tytön koulukaverin äiti (aasialaistaustainen) oli käynyt  katsomassa pikkukaupunkimme katolista koulua valitessaan leikkikoulua pojalleen. Koulun rehtori oli sanonut koulunsa parhaita puolia olevan sen, ettei siinä koulussa ole ulkomaalaisia! Ja kyseessä on siis 2,5-vuotiaana aloitettava maternelle-luokka. Arkipäivän rasismia Belgiassa.”

Luin Belgiassa asuvan kanssasisareni kokemuksesta eräästä Facebookin ryhmästä ja pyysin häneltä lupaa käyttää sitä blogissani. Hänen asiansa nimittäin kosketti kovasti: tällaiseen “hiljaisesti hyväksyttyyn”, jopa tavaksi tulleeseen arjen rasismiin olen valitettavasti törmännyt nykyisessä kotimaassani Ranskassa myös itse.

Erityisen raivostuttavaa on se, kun aikuiset puhuvat pienten lasten osaamisesta ja olemisesta heidän syntyperänsä perusteella. Kuten silloin, kun tuttavani oli puhunut lasteni koulusta kaverinsa kanssa. Hän itse oli valinnut jälkikasvulleen yksityiskoulun.

–  Tiedätkö, tämä kaupungilla työskentelevä ihminen kertoi minulle, ettei se ole hyvä koulu, koska siellä on niin paljon… no tiedäthän.

tulppaani

Niitä. Tiesin tietysti, että tässä keskustelussa niillä tarkoitettiin pohjoisafrikkalaistaustaisia lapsia, tavallisia, pieniä, Ranskassa syntyneitä ja ranskaa puhuvia ihmisiä. Joku saattaa kutsua heitä myös maahanmuuttajiksi, vaikka perhe olisi ollut maassa jo sukupolvia.

Minua, vaaleaa pohjoismaalaista, ei maahanmuuttajaksi ole sen sijaan kutsuttu koskaan, vaikka sellainen olen. Syrjintääkään en ole kokenut henkilökohtaisesti, ehkä siksi, että pärstä on kuin äärioikeistolaisen Front Nationalin vaalimainoksesta. C’est pas pareil.

Kun aikoinaan valitsimme asuinaluettamme kotikaupungissa, oli pohdittava toki myös lasten koulua. Moni kunnianhimoinen vanhempi saattaa Ranskassa hakea lapselle paikkaa arvostetussa kielikoulussa, toinen taas suosia katolista yksityiskoulua.

Me halusimme lapsemme kuitenkin tavalliseen, hyvään esikouluun. Tavoitteena oli löytää mahdollisimman heterogeeninen oppilaitos, sellainen, joka olisi jonkinlainen yhteiskunnan peili: kaikenlaisia lapsia kaikenlaisista perheistä, eikä yksikään ryhmä yliedustettuna.

Yhdyn erään ranskalaistuttavani sanoihin: matematiikkaa ja englantia voimme opettaa kotonakin, mutta ympäröivästä yhteiskunnasta ja sosiaalisesta kanssakäymisestä lapsi oppii koulussa. (Vaikka välillä ranskalainen koulujärjestelmä ottaakin vanhempana pirusti päähän). Todellinen Ranska vaan sattuu olemaan hirmu värikäs ja monisyinen: siksi on hyvä oppia tulemaan kaikkien kanssa toimeen.

unikot

Varmasti taustalla vaikutti myös se, että olimme molemmat käyneet ihan tavallisen julkisen ala-asteen: minä Mikkelissä, mies Alsacessa. Molempien kokemukset olivat hyviä ja näin jälkikäteen katsottuna myös tärkeitä –  näinhän minä myös teinivuosieni aikana Belgiassa millaista varakkaan yksityiskoulun ympäröivästä yhteiskunnasta erillinen elämä voi olla. Ulkomailla oleminen oli aivan mieletöntä, mutta ihan oman henkisen kasvun kannalta sanoisin, että onneksi olivat myös ne toisenlaisen teinitodellisuuden kokemukset Itä-Suomesta.

Omien lasten koulutaival on vasta ihan alussa ja maailmanmenosta voisi nopsasti päätellä,  että näitä asioita tulee vuosien varrella, mahdollisten muuttojenkin yhteydessä vielä pyöriteltyä monta kertaa. Olisin kuitenkin halukas kuulemaan, että millaisia kokemuksia teillä on koulumaailmasta. Oletteko kohdanneet hiljaista rasismia vanhempien tai lasten keskuudessa?

26 Comments

  1. Tätä se on valitettavasti Suomessakin. Kerran oikein yllätyin, kun hyvä tuttavani kertoi helpottuneena heidän löytäneen uuden asunnon toiselta puolelta Tamperetta. Ettei vaan lasten tarvitse mennä siihen kouluun, jossa on maahanmuuttajia. Itse olen myös täällä Saksassa törmännyt siihen, ettei minua luokitella maahanmuuttajaksi, koska olemme Suomesta (Skandinaaviasta).

    • Héléna   •     Author

      Ymmärrän toki, jos jotain vanhempaa pelottaa se, että koulun taso laskee esimerkiksi lasten yleisen huonon kielitaidon vuoksi. Mutta epäreilua on se, ettei meitä koskaan luokitella samalla tavalla “maahanmuuttajiksi”, vaikkei kielitaitoa olisikaan.

  2. Aili Savolainen   •  

    Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Neljän lapsen mummina seuraan Brexitin synnyttämiä reaktioita Briteissä. Eivät ole kommentit aina mukavaa kuultavaa.

    • Héléna   •     Author

      Kiitos Aili. Se on varmasti totta – julkisuudessa olleet Brexit-kommentit ovat olleet karmaisevaa luettavaa.

  3. Blue Peony   •  

    Kuulostaa tutulta Suomessakin. Minullekin on päivitelty, miten luokassa on niin paljon ulkomaalaistaustaisia lapsia (yksi tataaritaustainen, yksi virolaistaustainen, yksi venäläistaustainen ja sitten minun aasialaissyntyinen lapseni, todella huima määrä kahdestakymmenestäseitsemästä siis, tataaritaustaisenkin perhe ollut täällä vasta satakunta vuotta, kyllähän moinen nyt lapsesta vaarallisen tulokkaan tekee). Menipä päivitellyt mamma hiljaiseksi, kun totesin, että niin, minähän olen sen aasialaislapsen äiti, kai tiesit sen. Lisäsin vielä, että minunkin sukuni kehtasi tulla tänne Ruotsin suurvalta-ajalla… Lapseni luokalla on apuopettaja, koska muutamalla supisuomalaisella lapsella on oppimisessa haasteita ja venäläistaustainen oppilas tarvitsee jonkin verran apua kielen kanssa, mutta käytännössä olemme huomanneet, että suurin haaste muun luokan oppimiselle ovat muutamat erittäin vilkkaat, koko luokkaa terrorisoivat supisuomalaiset lapset, joiden kanssa kuluu leijonanosa opettajan ja apuopettajan ajasta. Tätä ei kuitenkaan kukaan päivittele, ja kertoohan se jostain!

    • Héléna   •     Author

      Voi ei… Eli Suomessakin tätä kohtaa – eikä näemmä ainoastaan kielitaidon vuoksi. Mikäköhän siinä pelottaa? Erilaisuus?

  4. Reeta / Les! Lue!   •  

    Mua aina hämmästyttää, jos jotkut kehtaa marmattaa maahanmuuttajista mulle ja huomautankin aina heti, että niin minähän olen myös maahanmuuttaja. Siihen vastataan, että en nyt puhu sellaisista maahanmuuttajista kuin sinä. Jaaha.

    Me muutimme juuri Oslon sisällä ja lapsi vaihtoi lähes täysin valkoisesta ja rikkaasta koulusta toiseen kouluun, jossa on enemmän maahanmuuttajia ja ollaan oltu uuteen kouluun tosi tyytyväisiä. Huvittavaa on, että siihen vanhaan kouluun on pitkät jonot, koska se on niin “hyvällä alueella”. Olen kuullut vanhemmista, jotka ovat kikkailleet muuttojen kanssa, jotta saisivat lapsensa sen koulun alueelle. Samalla se tarkoittaa, että se koulu on todella täynnä ja luokat isoja. Tässä uudessa koulussa on paljon vähemmän oppilaita, luokat pienempiä ja sitä myöten opiskelurauha paljon parempi.

    • Héléna   •     Author

      Näin se voi hyvin olla. Puhuin lapsen entisen open kanssa, joka opettaa nykyään “epävakaana” pidetyllä alueella Nizzan lähiössä. Hän sanoi, että paljon rauhallisempaa on luokassa kun lapsia on vähemmän.

  5. Nina   •  

    Itse koimme tavallaan käänteistä rasismia täällä Irlannin pikkukaupungissa. Kun puolisoni pojat saapuivat 5 ja 9 vuotiaina luoksemme, olivat ensimmäiset afrikkalaislapset koulussaan. Eli saivat lähinnä myönteisen erikoiskohtelun eksoottisia muuttolintuina ja kun jossain vaiheessa jotain pientä rasistista sanailua esiintyi joidenkin oppilaiden taholta, rehtori reagoi oitis.
    Hyvät kokemukset jatkoivat kautta yläasteen ja kumpikin jatkoivat hyvällä mielin opiskelua. Kiitos Irlanti! Vaikka täältäkin löytyy rasistisia älykääpiöitä, pääosin ihmiset ovat ihania.

    • Héléna   •     Author

      Onpa tosi hienoa, että teillä oli koulussa noin hyvä reksi!

  6. Päivi   •  

    Juurikin samoja kokemuksia! Terveiset Alsacesta! Mielenkiintoinen kirjoitus ja tärkeä asia!

    • Héléna   •     Author

      Kiitos Päivi kommentista!

  7. Terhipe   •  

    Kun meidän lapsi siirtyi perhepäivähoidosta päiväkotiin täällä Saksassa, perusteli pari kanssaäitiä tarhavalintaansa sillä, että ryhmissä oli intgraatiolapsia, siis kehitysvammaisia, ja että näin lapsista tulee avarakatseisimpia. Omani meni kerrostalolähiön (lue mamulähiön) tarhaan, ja samaan aikaan ryhmässä aloitti 3 saksantaidotonta, ja tiesin myös että juuri tästä syystä meidän oli helppo saada paikka: muut välttelee tätä tarhaa. Itse sanoisin että vetelee ihan hyvin vertoja integraatiotarhojen kanssa suvaitsevaisuuskasvatuksessaan, vaikka se varmasti varsinaisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa luekaan 😊

    • Héléna   •     Author

      Onpa kiinnostava kokemus. Olisi hyvä jos sanoisit tuon ääneen noille äideille. Kiitos kun jaoit Terhi!

  8. Alisa   •  

    Rasismia on myös se, että maahanmuuttajataustaisten tuomiot joukkoraiskauksesta alenevat asian saaman julkisuuden takia.
    Ei todellakaan pidä unohtaa sitä seikkaa, että rasistejakin on kaikissa ihmisryhmissä.

    • Minna Thunberg   •  

      En ymmärrä, miksi haluat tässä alkaa puhua “joukkoraiskauksista”.

  9. Anu   •  

    Hyvin yleismaailmallinen ilmiö aina Brasiliaa, USA:ta ja jopa Kiinaa myöten, saatikka tietysti nyt Euroopan maissa, valitettavasti. Kiinassa maan omat etniset vähemmistöt ovat syrjittyjä ja tyhminä pidettyjä. Samoin on Brasiliassa afrikkalaistaustaisten laita, vaikka ovat maassa asuneet jo satoja vuosia. Valkoihoisilla on yleisesti ottaen helpot oltavat joka puolella maailmaa. Täällä Saksassa Kölnin lähellä on onneksi aika terveen tuntuinen ilmapiiri kouluissa. Yksityiskouluja ei ole, ja lapset etenevät akateemiseesti pelkästään kouluarvosanojen perusteella. Ja mikä parasta, koulut ovat ilmaisia! Tytöllämme oli kolmannella luokalla yli puolet luokkakavereista ulkomaalaistaustaisia, eikä kyseessä ollut ollenkaan huonomaineinen koulu – päinvastoin. Poikamme suoritti juuri abitutkinnon ihan tavallisesta saksalaisesta lukiosta. Reilusta sadasta päättötodistuksen saaneesta abista taisi olla noin kolmasosa ulkomaalaistaustaisia. Hyvällä todistuksella saavat opiskelupaikan aivan varmasti Saksasta. Ja opiskelu täällä on edullista! Mutta Saksakin on iso maa, ja eri puolilla maata tilanne vaihtelee. Tämä positiivinen katsaus oli siis Kölnin ympäristöstä.

    • Héléna   •     Author

      Ilmaiset koulut ovat luksusta! Täälläkin julkiset koulut ovat ilmaisia, mutta yksityisistä pitää luonnollisesti maksaa. Köln kuulostaa mainiolta paikalta asua.

      • Sari   •  

        Ilmaiset koulut ovat perusoikeus.

  10. Yksis   •  

    Me asutaan kansainvälisellä alueella ja omien lasten luokkatovereista valtaosan vanhemmat ovat kotoisin jostakin muualta. Meidän lapset kasvaa maailmaan jossa omalla luokalla on toinen suomalainen (tosin Kiinassa syntynyt), ruotsalainen, japanilainen, korealainen, brasilialainen, intialainen, pakistanilainen, tsekkiläinen, puolalainen, englantilainen, afroamerikkalainen, kreikkalainen, kiinalainen, amerikkalainen, saksalainen… toisaalta sosioekonomiselta taustaltaan lapset ovat ihan valtavan – turhan – homogeenisia eikä yhteiskunnan kerroksellisuus näin näy koulussa juuri lainkaan.

    • Héléna   •     Author

      Niin, tästä juttelin aikoinaan myös yhden Piilaaksossa asuvan tuttavan kanssa. Kansallisuuksia kyllä riittää, mutta kaikki tuntuvat olevan insinöörien lapsia. Kerroksellisuus voi puuttua näiltä alueilta.

      • Yksis   •  

        Ei pelkästään insinöörien lapsia, mutta 61.2% alueen perheistä tienaa yli $100.000 vuodessa, 37.2% yli $150.000 ja 22% yli $200.000.

        Vain 20% perheistä ilmoittaa palkkatuloikseen alle $75.000, kun koko maan tasolla tähän ryhmään kuuluu 36% väestöstä ja vain 5% ilmoittaa perheen tuliksi yli $200.000.

        Väistämättä näitten lasten kuva maailmasta saattaa olla jonnin verran vääristynyt.

  11. Terhi   •  

    Itseäni oikeastaan naurattaa näin asiakaspalvelussa työskennellessä, ihmisten hölmöt kommentit. Joskus olen varmaan kertonutkin olevani Alkossa töissä ja siellä jos jossain kommentoidaan ihan kaikki. Pari päivää sitten tuli nuorimies kassalle ja teki ostokset. Tuttu kaveri, mutta ei samalla tavalla kun jotkut muut. Seuraava mies alkoi kyselemään että miten erotan “ulkomaalaisista” minkä ikäisiä he ovat? Että eikö ole vaikeaa? Vastasin :”että en tuohon osaa sanoa mitään, mutta tämä suomalainen nuorimies näyttää aina henkkarit ennen kysymistä”. Ukolla meni jotain kurkkuun, koska nuorimies oli hänen mielestään ihan jostain muualta kotoisin. Ei edes sen verran kuunnellut, että puhui täyttä suomea….tai oikeastaan Tampereen murretta😂. Mutta se on se ulkonäkö

    • Héléna   •     Author

      Ulkonäkö – Suomessa monet vielä ajattelevat, että kaikki “omat” ovat vaaleita ja sinisilmäisiä. Hyvä, että välillä herätellään!

  12. Johanna   •  

    Hmm, piilorasismista ja rasismista muutenkin olen täysin samaa mieltä, mutta isoissa kaupungeissa varsinkin on alueita, joissa nimenomaan tasapaino eri kansallisuuksien välillä ei toteudu. Meille on ihan samalla tavalla kehuttu paikallisia kouluja juuri noilla lauseilla. Ne särähtävät kyllä korvaan pahasti, mutta myönnän, että ongelmat nähtyäni olen kyllä joutunut itsekin valitsemaan lapselleni sellaisen koulun, missä nimenomaan on paikallisia enemmän kuin ulkomaalaistaustaisia. 10-30% ulkomaalaisia sulautuu vielä mukavasti sekaan, mutta kun suhde kääntyy toisin päin, alkaa tulla hankaluuksia. Ongelma itselläni ei todellakaan ole toisten lasten tai vanhempien ulkomaalaisuus, ulkomaalainenhan olen itsekin, mutta kaikissa kulttuureissa ja varsinkaan sellaisissa perheissä joissa vanhempien oma koulutus kattaa vain muutaman kouluvuoden ei ole taitoa tukea tai asennetta arvostaa lasten koulunkäyntiä samalla tavalla. Siitä seuraa yleensä ongelmia kouluissa. Opettajilla on vaikeuksia käydä opetusmateriaalia läpi, koska kaikki eivät pysty seuraamaan kunnolla, kielitaidoissa on pahoja puutteita tai koulutehtävien tekemisestä ei huolehdita kotona. Myös kurinpito on hankalaa, jos varsinkaan naisopettajia eivät arvosta vanhemmat eivätkä oppilaatkaan… Pahimmillaan koulun tulokset menevät oikeasti niin reilusti alaspäin, että koulusta valmistuvilla oppilailla ei ole samoja edellytyksiä pärjätä esim. yläkoulussa ja lukiossa, kuin toisista kouluista tulevilla. Tällaisissa tilanteissa olen itse ajatellut, että mieluummin takaan omalle lapselle hyvät kouluolot ja opetan muilla keinoin sitten kansainvälisyyttä ja erilaisuuden hyväksymistä. En todellakaan aja takaa yksityiskoulumeinkinkiä tai jonkinlaista erottautumista yhteiskunnasta muutenkaan, mutta lapselle koulupäivät ovat pitkiä, ja olosuhteiden täytyy olla kunnossa. Rauhattomuus ja motivaation puute opiskelun suhteen aiheuttavat pahimmillaan jopa fyysistä vaaraa. Enemmän tässä siis koulunkäyntiin liittyvä arvopohja ratkaisee kuin varsinainen kansalaisuus. Joillakin alueilla on kuitenkin selvää “ghettoutumista,” mikä on yleensäkin huono asia ulkomaalaisten sopeuttamisessa, mutta se vaikuttaa todella negatiivisesti kouluissa niillä alueilla, missä se on ongelmana. Asian mainitseminen ei mielestäni ole välttämättä tarkoitettu yhtä rasistisesti kuin miltä se kuulostaa. Suomessa koulujen taso on varmaankin edelleenkin homogeenisempaa, muualla joutuu väkisinkin hiukan vertailemaan, mistä koulusta saa minkäkin tasoista opetusta, koska kuvaamasi tasaväkinen sekoitus eri kansalaisuuksia ei valitettavasti toteudu kovin usein.

Leave a Reply

Your email address will not be published.