Mitä osaa ranskalainen ekaluokkalainen vs. mitä osaa suomalainen ekaluokkalainen / Ce qu’un enfant de CP en France sait faire VS ce qu’un enfant de CP en Finlande sait faire

koulu-laskut

(En français à la fin de la page) 

Sain ystävältäni, suomalaisen ekaluokan opettajalta kuvan lapusta, jonka hän jakaa tulevien oppilaiden vanhemmille. Siinä kerrotaan, mitä taitoja 7-vuotiaan lapsen pitäisi osata ennen koulun alkua.

harjoittele kesalla

Näin ranskalaisen école maternelle -koulun juuri suorittaneen pikkuisen tytön äitinä hymyilyttää. Ensi vuonna koulunsa aloittavan, 5-vuotiaan todistuksessa luetellut, koulutielle tarvittavat ja koulussa jo opetut taidot ovat tässä vertailussa aika… no, toisenlaiset.

Tässä muutamia esimerkkejä koulutodistuksesta, jonka saimme viime viikolla kotiin. Vastaavia kohtia on vihkosessa kymmeniä.

  1. Tiedän mitä tarkoittaa tasapainoinen ravinto
  2. Osaan laskea alle kymmenluvuilla
  3. Osaan leikata monimuotoisen muodon

Ranska-koulu

  1. Tiedän mitä on vaarallinen käytös
  2.  Osaan kirjoittaa sanoja
  3. Osaan muodostaa riimejä

ranska koulu 2

Vaatimustaso on toinen, mutta eihän se tietenkään tarkoita, etteikö moni suomalainen lapsi silti osaisi näitä samoja taitoja. Tarvitseeko 5-vuotiaan näitä edes osata? Enpä todella usko, ehkä ranskalaisessa koulussa sitten. Mielestäni lapsuus saisi olla täälläkin pitempi.

Mutta hitto soikoon, kyllä minä silti olen ylpeä. Lapsenihan on fiksumpi kuin äitinsä aikoinaan 🙂

P.S. Käy lukemassa myös kirjoitukseni suomalaisen päiväkodin kuraleikeistä. Se aiheutti paljon keskustelua.

En français

Ce qu’un enfant de CP en France sait faire VS ce qu’un enfant de CP en Finlande sait faire

Une amie finlandaise qui est institutrice pour une classe de CP m’a envoyé ce petit papier (vous pouvez le voir en haut) qu’elle distribue aux parents de ses futurs élèves.

Sur ce papier sont écrites les différentes choses qu’un élève de sept ans devrait être capable de faire avant le début de l’année scolaire.

En-traî-ne toi pen-dant l’é-té

  • Entraîne toi à écrire ton propre nom

Je me suis entraîné(e)

  •  Entraîne toi à faire ton sac

Je me suis entraîné(e)

  • Entraîne toi à manger avec ton couteau et ta fourchette. Découvre de nouveaux goûts.

Je me suis entraîné(e)

  • Entraîne toi à mettre et à enlever ta veste et tes chaussures.

Je me suis entraîné(e)

  •  Entraîne toi à utiliser un crayon et des ciseaux.

Je me suis entraîné(e)

  •  Entraîne toi à rentrer chez toi avec un adulte en toute sécurité.

Je me suis entraîné(e)

C’est ce petit papier qui a fait sourire la mère d’une petite fille qui venait tout juste de finir ses années d’école maternelle.

En comparaison, ce qu’un enfant de cinq ans qui commencera l’école primaire l’année prochaine doit savoir pour emprunter le chemin de l’école, et a déjà acquis à l’école maternelle (en France), est assez… différent.

Vous pouvez voir en haut quelques exemples des exercices qui ont été rapportés à la maison la semaine dernière. Il y a en tout des dizaines de lignes.

Le niveau d’attente est différent, mais cela ne signifie pas pour autant que beaucoup d’enfants finlandais ne sont pas capables de faire ce que l’on exige des enfants français.

Et est-ce qu’un enfant de cinq enfant à vraiment besoin de savoir tout ça ? Je ne pense pas, ou peut-être pour aller à l’école française alors. Pour moi, l’enfance devrait pouvoir durer un peu plus longtemps ici aussi.

Mais mince alors, je suis quand même super fière. Ma fille est plus intelligente que sa mère au même âge 😉

 

9 Comments

    • Héléna   •     Author

      Kyllä. Täällä kyllä tuota akateemisuutta painotetaan aika paljon.

  1. Ei-leen   •  

    Lapseni päätti juuri Pekingissä amerikkalaisen IB-koulun eskarin. Vaikka tässä suurlähettiläiden parhaaksi valitsemassa koulussa seurattiin samoja Units of Inquiry -opintoja kuin ylemmilläkin luokilla, oli opiskelu lähinnä tutkiskelevaa ja mielenkiintoa herättelevää. Aivan toista oli meno kuin naapurissa brittikoulussa, jossa samanikäinen suomalainen ystävä kävi jo toista luokkaa, pakersi iltaisin läksyjä ja opettajansa soitteli vanhemmille huolissaan, että lapsella on niin paljon ylimääräisisiä poissaoloja – tämä kun on luokkatovereistaan jäljessä lukemisessa ja kirjoittamisessa…

    • Héléna   •     Author

      Ajattele! Miten samaan lopputulemaan voikin päästä niin eri metodeilla. Rehtorillani oli Suomessa tapana sanoa “kaikki tiet vievät Roomaan”. Ehkä näitä hyvin “akateemisten” koulujen linjoja voisi pehmentää.

  2. Petra   •  

    Olen ollut tyytyvainen tytön esikouluun mutta niissa on toki isoja eroja Turkissa. Taalla noita arvostettuja taitoja taitaa olla molemmista sekaisin, saksien kayttö ja yleisestikin motoriikka koetaan tarkeaksi, samoin kaytöstapojen osaaminen ja pukeminen itsenaisesti, samoin syöminen. Taallakin puhutaan tasta vaarallisten tilanteiden valttelysta mutta tosiaan kukaan ei oleta lapsen kulkevan itse turvallisesti kouluun.

    • Héléna   •     Author

      Hienoa Petra! Ja sullahan on omakohtaistakin kokemusta päivähoitojärjestelmästä.

  3. Päivi   •  

    On totta, että kouluissa ja opetusjärjestelmissä on isojakin eroja eri maiden välillä. Eihän tuo kuvan paperi kuitenkaan kuvasta mitenkään Suomessa ekaluokalle menevän lapsen osaamisen tasoa. Se nyt on vain sellainen lappu, joka on jaettu koteihin varmasti jo vuosikausia, jotta kaikkein avuttomimmatkin vanhemmat tajuaisivat opettaa nämä taidot lapselleen, jos ne vielä syystä tai toisesta ovat oppimatta. Lappujen sisällöt myös vaihtelevat kouluittain. Toisissa on kengän nauhojen sitominen ja perunoiden kuoriminen. Ajatuksena on varmaankin lähinnä se, ettei opettajan tarvitse sitoa joka päivä 20 lapsen kengännauhoja tai kuoria perunoita. Enpä usko, että nykyistä eskaria kukaan lapsi Suomessa onnistuu käymään oppimatta kaikkia noita taitoja, jotka kyllä opitaan jo päiväkodissa. Toki itsekin tämän varmaan oivalsit, mutten nyt malttanut olla kommentoimatta, kun jotenkin hieman ikävään valoon pistit Suomen peruskoulun tason. Itse olen siinä käsityksessä, että Suomen kouluissa tehdään paljon erittäin hyviä asioita, mutta niistä ei puhuta yhtä kovaan ääneen tai samoilla termeillä kuin muissa maissa. Ehkä tähän on kuitenkin tulossa muutosta uuden opsin myötä, kun Suomessakin on alettu käyttää termejä kuten ilmiöpohjainen oppiminen ja yrittäjyystaidot, joita on kyllä toteutettu jo vuosia, mutta uuden opsin myötä ne ovat saaneet nimensä näkyviin.

  4. Anonymous   •  

    Samaa mieltä kuin Päivi. Kyllähän näitä asioita opetellaan jo päiväkodissa. Samoin kuin monia asioita mitä mainitsit Ranskassa tehtävän. Ei ihan niin mustavalkoista kuin annat ehkä tekstissäsi ymmärtää.

  5. Nina   •  

    Asun tatanykya Australiassa, nelivuotias poikani on nyt koulussa 2.5 paivaa viikossa ja ensi vuonna alkaa pakollinen, ,viisipaivainen eskari. Taalla odotusarvona on, etta lapset oppivat taman kindyn aikana jo lukemaan. Ekaluokalla, 6-vuoden iassa heidan pitaa jo lukea 10-12 rivin mittaisia kappaleita, tai joutuvat hankkimaan yksityista tukiopetusta! Matematiikassa 8-9 vuotiaat harjoittelevat jo 12 kertotauluja. Vauhti on suomalaiseen kouluun jarjeton. Tyoskentelin Suomessa opettajana, taallakin olen rekisteroitynyt, mutta en halua lahtea tahan jarjestelmaan. Suomessa edetaan sen hitaamman puoliskon mukaan suurissa maarin, mutta taalla nayttaa nopein neljannes maaraavan tahdin ja muut roikkuvat parhaansa mukaan tahdissa. Tyokavereilta kuulee ihan liian usein, etta 7-8 vuotias lapsi on menettanyt toivonsa koulun suhteen ja tuntee olonsa tyhmaksi. Oppimista edistaa onnellisuus ja onnistumisen tunne. Siina suomalainen koulu onnistuu – lasketaan rimaa niin, etta lapsista oppiminen on jopa liiankin helppoa, ja siten innostus ei laannu samantien.

Leave a Reply

Your email address will not be published.