Mitä osaa ranskalainen ekaluokkalainen vs. mitä osaa suomalainen ekaluokkalainen

koulu-laskut

Sain ystävältäni, suomalaisen ekaluokan opettajalta kuvan lapusta, jonka hän jakaa tulevien oppilaiden vanhemmille. Siinä kerrotaan, mitä taitoja 7-vuotiaan lapsen pitäisi osata ennen koulun alkua.

harjoittele kesalla

Näin ranskalaisen école maternelle -koulun juuri suorittaneen pikkuisen tytön äitinä hymyilyttää. Ensi vuonna koulunsa aloittavan, 5-vuotiaan todistuksessa luetellut, koulutielle tarvittavat ja koulussa jo opetut taidot ovat tässä vertailussa aika… no, toisenlaiset.

Tässä muutamia esimerkkejä koulutodistuksesta, jonka saimme viime viikolla kotiin. Vastaavia kohtia on vihkosessa kymmeniä.

  1. Tiedän mitä tarkoittaa tasapainoinen ravinto
  2. Osaan laskea alle kymmenluvuilla
  3. Osaan leikata monimuotoisen muodon

Ranska-koulu

  1. Tiedän mitä on vaarallinen käytös
  2.  Osaan kirjoittaa sanoja
  3. Osaan muodostaa riimejä

ranska koulu 2

Vaatimustaso on toinen, mutta eihän se tietenkään tarkoita, etteikö moni suomalainen lapsi silti osaisi näitä samoja taitoja. Tarvitseeko 5-vuotiaan näitä edes osata? Enpä todella usko, ehkä ranskalaisessa koulussa sitten. Mielestäni lapsuus saisi olla täälläkin pitempi.

Mutta hitto soikoon, kyllä minä silti olen ylpeä. Lapsenihan on fiksumpi kuin äitinsä aikoinaan 🙂

P.S. Käy lukemassa myös kirjoitukseni suomalaisen päiväkodin kuraleikeistä. Se aiheutti paljon keskustelua.

7 Comments

    • Héléna   •     Author

      Kyllä. Täällä kyllä tuota akateemisuutta painotetaan aika paljon.

  1. Ei-leen   •  

    Lapseni päätti juuri Pekingissä amerikkalaisen IB-koulun eskarin. Vaikka tässä suurlähettiläiden parhaaksi valitsemassa koulussa seurattiin samoja Units of Inquiry -opintoja kuin ylemmilläkin luokilla, oli opiskelu lähinnä tutkiskelevaa ja mielenkiintoa herättelevää. Aivan toista oli meno kuin naapurissa brittikoulussa, jossa samanikäinen suomalainen ystävä kävi jo toista luokkaa, pakersi iltaisin läksyjä ja opettajansa soitteli vanhemmille huolissaan, että lapsella on niin paljon ylimääräisisiä poissaoloja – tämä kun on luokkatovereistaan jäljessä lukemisessa ja kirjoittamisessa…

    • Héléna   •     Author

      Ajattele! Miten samaan lopputulemaan voikin päästä niin eri metodeilla. Rehtorillani oli Suomessa tapana sanoa “kaikki tiet vievät Roomaan”. Ehkä näitä hyvin “akateemisten” koulujen linjoja voisi pehmentää.

  2. Petra   •  

    Olen ollut tyytyvainen tytön esikouluun mutta niissa on toki isoja eroja Turkissa. Taalla noita arvostettuja taitoja taitaa olla molemmista sekaisin, saksien kayttö ja yleisestikin motoriikka koetaan tarkeaksi, samoin kaytöstapojen osaaminen ja pukeminen itsenaisesti, samoin syöminen. Taallakin puhutaan tasta vaarallisten tilanteiden valttelysta mutta tosiaan kukaan ei oleta lapsen kulkevan itse turvallisesti kouluun.

    • Héléna   •     Author

      Hienoa Petra! Ja sullahan on omakohtaistakin kokemusta päivähoitojärjestelmästä.

  3. Päivi   •  

    On totta, että kouluissa ja opetusjärjestelmissä on isojakin eroja eri maiden välillä. Eihän tuo kuvan paperi kuitenkaan kuvasta mitenkään Suomessa ekaluokalle menevän lapsen osaamisen tasoa. Se nyt on vain sellainen lappu, joka on jaettu koteihin varmasti jo vuosikausia, jotta kaikkein avuttomimmatkin vanhemmat tajuaisivat opettaa nämä taidot lapselleen, jos ne vielä syystä tai toisesta ovat oppimatta. Lappujen sisällöt myös vaihtelevat kouluittain. Toisissa on kengän nauhojen sitominen ja perunoiden kuoriminen. Ajatuksena on varmaankin lähinnä se, ettei opettajan tarvitse sitoa joka päivä 20 lapsen kengännauhoja tai kuoria perunoita. Enpä usko, että nykyistä eskaria kukaan lapsi Suomessa onnistuu käymään oppimatta kaikkia noita taitoja, jotka kyllä opitaan jo päiväkodissa. Toki itsekin tämän varmaan oivalsit, mutten nyt malttanut olla kommentoimatta, kun jotenkin hieman ikävään valoon pistit Suomen peruskoulun tason. Itse olen siinä käsityksessä, että Suomen kouluissa tehdään paljon erittäin hyviä asioita, mutta niistä ei puhuta yhtä kovaan ääneen tai samoilla termeillä kuin muissa maissa. Ehkä tähän on kuitenkin tulossa muutosta uuden opsin myötä, kun Suomessakin on alettu käyttää termejä kuten ilmiöpohjainen oppiminen ja yrittäjyystaidot, joita on kyllä toteutettu jo vuosia, mutta uuden opsin myötä ne ovat saaneet nimensä näkyviin.

Leave a Reply

Your email address will not be published.