Onko päiväkodissa liikaa kuraleikkejä?

taidepaperit

Lasten loma on alkanut viimein Ranskassakin. Huh, tämä viimeinen, kesän hikikuuma koulupätkä tuntui kestävän pienen ikuisuuden.

Sillä aikaa kun omat kullannuppuseni viettävät ensimmäiset vapaahetkensä serkkujensa luona, olen minä mm. siivonnut sivuun vuoden koulutöitä.

Sillä niitähän 3- ja 5-vuotiaiden koulussa, eli “école maternellessa” riittää. Viisivuotias toi kotiin kymmeniä ja taas kymmeniä maalauksia, piirustuksia, askartelutehtäviä ja kaunokirjoitusharjoituksia. Kolmevuotiaan säkistä taas löytyi odotettu reissuvihko, johon oli liimattu kuvia vuoden tapahtumista (täällähän sähköistä viestijärjestelmää ei vielä tunneta) sekä tietysti koko joukko ihania piirustuksia, kuten nämä lähes kuukausittain toteutetut tikku-ukot. Pyyhin silmäkulmiani: kuinka hienosti pieni ihminen onkaan vuoden aikana kehittynyt!

tikku-ukot

Välillä mietin, että mitäköhän lapset mahtaisivat päiviensä aikana tehdä  jos olisimme Suomessa. Vetäisivät vain joka aamu ylleen kurahousut eivätkä ainakaan kantaisi huolta oikeanmuotoisesta a-kirjaimesta niin kuin täällä. Usein kadehdin  suomalaisten lasten pitkää lapsuutta. Tuntuu, että tylsällä, asfaltoidulla koulunpihalla pieni ihminen jää liian monesta asiasta paitsi.

Toisaalta täytyy myöntää, että iloitsen kaikista niistä taidoista, joita lapset ovat jo pienten koulussa oppineet. Yhtään pakottamatta pikkuneiti on oppinut kirjoittamaan kaunoa ja lukemaan. Lisäksi hänestä on harjaantunut osaava piirtäjä ja maalauksissaan uskalias värien käyttäjä.

kaunokirjoitus

Kyllähän suomalaisessa päiväkodissakin toki askarrellaan, muttei tässä mittakaavassa. Paljon sen sijaan kuulemma leikitään, opetellaan sosiaalisia taitoja ja eritoten vietetään aikaa ulkona. Suomessahan tuon ikäisen suositellaan liikkuvan kolme tuntia päivässä, mikä tarkoittaa päiväkodeissa usein älyttömän pitkiä, ohjaamattomia ulkoleikkejä. Hienoahan se on tietysti, vapaa ulkoilu säässä kuin säässä (tilannehan on tyystin toinen täällä), ainakin nyt jos kyse on 3-4-vuotiaista lapsista. Jos siis sitä kuravaatteiden pukusessiota ei lasketa.

Muutaman suomalaisen tuttavan kanssa aiheesta puhuttuani kysyn kuitenkin, että näinköhän päivittäinen, tuntien ohjaamaton hiekkakakkuleikki oikeasti jaksaa innostaa vielä 5-6-vuotiastakin. Entä mitä ihmettä tekee suomalainen huippukoulutuksen saanut lastentarhanopettaja sillä aikaa, kun lapset tekevät mutakakkuja?

Voi kun vanhempana saisikin noukkia molemmista maista rusinat pullasta. Ranskasta sen 3-5-vuotiaden koulun maksuttomuuden, osan kädentaidontunneista ja kolmen ruokalajin lounaan. Suomesta taas ihanat päiväkotien pihat ja lelut, hiekkalaatikot ja ilon leikkiä ulkona myös kurakeleillä.

15 Comments

  1. Terhi   •  

    Puhut asiaa! Sitä vapaata leikkiä piisaa ja suurissa kaupungeissa jumalattoman isoissa ryhmissä, ikähaarukalla 1-6 vuotiaat. Täällä Suomessa todellakin on tyytyväinen että lapsi kasvaa nopeaa, ettei ole enää jalkoihin jäävässä porukassa. Meidän poika aloittaa eskarin syksyllä. Hienoja visioita kuultiin tutustumispäivänä. Meidän eskari on alueen tykätyimpiä, koska on vähiten koulumainen. Eli sitä vapaata leikkiä taitaa riittää ensi vuodellekin. Minustakin ulkoilu säässä kun säässä on Suomessa enemmän kuin tärkeää, koska ryvemme pitkään pimeydessä. Mutta ei minulle ole vielä auennut se erittäin laadukas varhaiskasvatus, mistä niin paljon puhutaan.

    • Héléna   •     Author

      Ulkoilu on äärimmäisen tärkeää Suomessa! Ajatella talvellakin – jos päivällä ei ulkoiltaisi niin sitten milloin? Niin nämä ikäryhmäkysymykset ovat muuten kiinnostava juttu. Ranskassa jaetaan lapset syntymävuotensa mukaan jo crechessä, eli pienten päiväkodissa. Suomessa ryhmät taitavat olla tyyliin alle kolmevuotiaat ja yli kolmevuotiaat?

  2. Venla   •  

    Ilmeisesti Suomessa on suuria eroja varhaiskasvatuksen laadussa ja sitä uusi syksyllä voimaantuleva varhaiskasvatuslaki pyrkii osaltaan vähentämään.

    Olen ilokseni saanut toimia työssä päiväkodissa innokkaiden lastentarhanopettajien kanssa, jotka ovat olleet tietoisia ja kiinnostuneita laadukkaan toiminnan järjestämisestä.

    Oppimistaan tapahtuu kaikissa päivän tilanteissa ja hyvä varhaiskasvattaja osaa käyttää tilanteissa ammattitaitoaan. Esim.siirtymätilanteet ovat oppimistilanteita siinä kuin luokassa ohjattu kuvataidehetki.

    Ulospäin leikkihetki voi näyttäytyä samanlaisena kuin kodeissa. Lapset leikkivät keskenään ja aikuinen touhuaa omiaan. Näin ei kuitenkaan päiväkodissa ole (tai ainakaan tulisi olla,). Opettajan kuuluu aktiivisesti havainnoida leikkiä (hän huomioi esim.lasten kielellistä kehitystä, sosiaalisia taitoja, motorista kehitystä, lasten rooleja leikissä, kuka on johtaja, kuka myötäilijä, kuka vetäytyy yms.). Aikuisen läsnäolo leikeissä on tärkeää , ja varhaiskasvatuslaki siihen velvoittaa.

    Meillä on päiväkodissa ollut joka päivälle kuitenkin myös jokin ns. toimintatuokio. Vaikkapa kädentaitoja, musiikkihetki, retkiaamupäivä, liikuntaa, jne. Jopa niille kaikkein pienimmille, toki heidän hetket ovat ihan erilaisia kuin isompien, ja lyhyempiä.Tästä myös on tullut vanhemmilta paljon kiitosta, kuinka monipuolista toiminta on.

    Voi, tämä on niin laaja aihe, mun suosikki, voisin puhua tästä vaikka kuinka kauan.Vaikka nyt olenkin muuta lähdössä opiskelemaan.

    • Héléna   •     Author

      Kiitos Venla kun kommentoit! Sitä odottelinkin. Suomessa on varmasti maailman parhaiten koulutetut lastentarhanopettajat. Sinun kokemuksesi kuulostavat hyviltä ja ymmärrän vanhempien kiitokset. Varmaa me kaikki toivomme, että päiväkodissa voisi juuri tehdä noita erilaisia juttuja (musiikkia, retkiä, kädentaitoja) kuin kotona tulee tehtyä.

  3. Milla   •  

    Minun kokemukseni tyttäreni päiväkodista (Suomessa) on että heillä on paljon ohjattua ohjelmaa, mutta myös vapaita leikkihetkiä siellä välissä. Kokemusta meillä löytyy sekä kaupungin päiväkodista, että yksityisestä liikuntaan suuntautuneesta päiväkodista, ja toistaiseksi vain pienten (1-3v) ryhmistä. Nykyisessä liikuntapäiväkodissa saamme viikoittain seuraavan viikon ohjelman tietoomme, sekä raportin edellisellä viikolla harjoitelluista taidoista. Lasten päivä tuntuu olevan pitkälti ohjattua iltapäivään klo 15 asti, jonka jälkeen leikitään sisällä tai ulkona vapaasti, ja odotellaan vanhempia hakemaan lapset kotiin. Eroja päiväkotien välillä on varmasti paljon, mutta erilaiset käsitykset päiväkotien arjesta riippuvat myös viestinnän onnistumisesta päiväkodin ja perheiden välillä.

    • Héléna   •     Author

      Kuulosta hyvältä Milla! Minun lapseni eivät ole olleet päiväkodissa Suomessa, ja tämän postauksen tiedot pohjautuvat pitkälti Suomessa, päiväkodeissa työskennelleiden ihmisten kanssa käytyihin keskusteluihin. Viestintä on tosi tärkeää – sitähän meillä täällä on esimerkiksi aivan liian vähän.

  4. Laura   •  

    Täällä yksi lastentarhanopettaja. Omassa ryhmässäni ei päivittäin ole yhtään hetkeä, jota ei ole etukäteen mietitty ja jolla ei olisi mitään tavotteita. Toki ne tavotteet eivät aina ole hienojen taideteosten tekemistä vaan välillä tavotteena on saada itse vaatteet päälle, opetella kauniita ruokatapoja, laulaa yhdessä tai opetella ratkomaan ristiriitoja esim vertaissovittelun avulla. Leikit ja leikkikaverit mietitään yhdessä, leikkejä tuetaan jos tarvitsee ja ollaan fyysisesti läsnä samassa tilassa, vaikka näennäisesti näyttää siltä että aikuinen puuhaa omiaan. Kuraleikit ulkona tarjoavat myös monta aspektia, eikä yhtään vähäisempänä sitä että lapsella on pieni hetki aikaa juosta ja toteuttaa tarvettaan liikkua. Isommille jotain muuta jos haluavat, toki ei ole kerta tai kaksi kun eskarit ovat pihan mutaisimmat lapset 😉
    Ja sinä aikana kun lapset tekevät mutakakkuja (yleensä n 45min kerrallaan), tämä lto vahtii omaa joukkoansa pihalla, kun ryhmän muut aikuiset touhuavat omiensa kanssa, osa sisällä ja osa ulkona. Jos hyvin käy, joku paperikin saattaa valmistua tai siirtyä oikeeseen mappiin 🙂

    En tarkoita tätä pahalla mitenkään, särähti vaan tuo sinun lastentarhanopettaja-kommentti korvaan. Itse olen läheltä seuraillut varhaiskasvatusta sveitsissä ja australiassa ja maassa maan tavalla! Varhaiskasvatuksen laatu (valitettavasti) vaihtelee hurjasti täällä suomessa, toivottavasti uusi varhaiskasvatuksen perusteet toisi muutosta tähänkin.

  5. Héléna   •     Author

    Hei Laura, kiitos viestistäsi! Hyvä kun annoit oman näkökulmasi asiaan. Hienoa, että teillä on kaikki noin hyvin suunniteltua. Tarkoitukseni ei ollut loukata, vaan herättää keskustelua!

    Sivumainintana: itse olen kuullut myös, että ulkoleikit voivat olla tärkeitä päiväkodin ohjaajien lakisääteisten taukojen vuoksi ja tietysti myös vuoronvaihtojen vuoksi. Suomessahan useissa päiväkodeissa päivähoitajan vuoro saattaa vaihtua kesken päivän (jos on tullut vaikka aamukuuteen), mikä vaatii järjestelyitä ymmärtääkseni myös.

  6. Hanna   •  

    Kiitos tästä kirjoituksesta. Näitä samoja olen pohdiskellut viime vuodet. Uskon, että yleisellä tasolla erot ovat kuta kuinkin noin, mutta paljon on koulu- ja opettajakohtaisia eroja, kuten Suomessakin. Toinen maternellen opettajistamme sanoi vanhempainillassa, että hän haluaisi teettää nelivuotiailla mahdollisimman vähän mitään kirjallisia tehtäviä, esim laskemista voisi harjoitella pelkästään helmillä jne. Itse arvostin, mutta muut vanhemmat eivät olleet tyytyväisiä. Siitä kuului pitkin vuotta natinaa muilta vanhemmilta. Perinteiset näkemykset istuvat tiukassa siitä, että lapsilla pitää teettää kirjallisia töitä jo varhain tai muuten “opiskelu” ei ole vakavastiotettavaa.

    Ensisijaisesti halusin kuitenkin kommentoida havaintoasi suomalaislasten kadehdittavan pitkästä lapsuudesta. Uskon, että se lapsuus on varmasti Pohjolassa pidempi seitsemänvuotiaaksi juurikin mainitsemistasi syistä. Mutta kääntyykö tilanne toisin päin sen jälkeen? Itsenäistymistä painottavan kasvatuksen myötä Suomessa “kasvetaan” suojattuja ranskalaislapsia nopeammin. Jo seitsemänvuotiaat kulkevat kouluun itse, liikkuvat itsenäisesti naapurustossa kavereilla ja ilmoittavat sijainnistaan vanhemmilleen kännykällä siinä missä ranskalaislapset eivät ole yksin moneen vuoteen. Ikätovereillaan ei taida Ranskassa olla tarvetta kännykälle vielä pitkään aikaan? Ranskassa koulussa ollaan pitkälle iltapäivään ja jos vanhempi ei pysty hakemaan, niin palkattu opiskelija hakee.

    • Héléna   •     Author

      Kiitos Hanna kommentistasi! Olen samaa mieltä kuin sinä – arvostan kovasti sitä, että lapset saavat leikkiä koulussa. Yksi opettaja esittelikin minut ystävättärelleen taannoin näin: tässä on se vanhempi, joka kysyi aina, että ovathan lapset saaneet varmasti leikkiä 🙂 Se oli kuulemma harvinaista.

      Hanna, tuo on kyllä harvinaisen hyvä pointti tuo pitkä lapsuus ja siihen liittyvä problematiikka. Niinhän se tosiaan on, että Suomessa painotetaan lapsen varhaista itsenäisyyttä. Täällä taas on tilanne ihan toisin. Ei meillä edes saa päästää lasta yksin koulusta!

  7. Sandy   •  

    No, oman lapsen ja hänen ryhmänsä (5-6 vuotiaat) puolesta voin sanoa, että ohjaamaton, vapaa, leikki ulkona kiinnostaa edelleen todella paljon. Tuon ikäiset juoksevat ja kiipeilevät todella paljon, kilpailevat siitä kuka osaa tehdä hurjimman tempun kiipeilytelineellä, päästä nopeammin toiseen paikkaan, hippaa jne. Keksivät myös todella paljon kaikenlaisia mielikuvitusleikkejä. Uskoisin, että kun alusta saakka sitä ohjaamatonta leikkiä on ollut niin paljon, niin se on samalla myös kehittänyt mielikuvitusta ja luovuutta keksiä kaikenlaista tekemistä. En itse pidä siitä, että kaiken toiminnan pitäisi aina olla niin kovin ohjattua ja loogista.

    Olen ollut erittäin tyytyväinen päiväkotiin ja sen toimintaan. Olen huomannut sen, että lastani on myös varhaiskasvatettu selvästi alusta pitäen, alkaen ihan pottatreeneistä ja nyt esim. digimaailmaan kasvatusta. Lapsilla on “oppitunnit” ja niiden vastapainona vapaata leikkiä. Mielestäni ihan sopivassa määrin molempia.

    • Héléna   •     Author

      Hieno Sandy! Kuulostaa tosi kivalta. Toki tuossa just naapurin kanssa laskeskelin, että onhan sitä vapaata leikkiä täälläkin pari tuntia, mikä on ihan kiva.

  8. Pingback: Mitä osaa ranskalainen ekaluokkalainen vs. mitä osaa suomalainen ekaluokkalainen | Chez Héléna

  9. Anna   •  

    Hei, kuten aiemmat kommentoijatkin, uskon että eri päiväkotien välillä on suuria eroja. Meidän lasten päiväkodissa sekä isompien että pienempien aamupäivästä suurin osa on ohjattua toimintaa, sisällä tai ulkona. Vapaata leikkiä on n 9.20 asti, sillä ohjelma aloitetaan kun kaikki ovat tulleet. Useimpina päivinä retkeillään lähiympäristössä, tutkitaan luontoa tai sitten tutustutaan johonkin aiheeseen sisällä tai ulkona. Aiheet nousevat usein lasten kiinnostuksen kohteista ja niitä syvennetään niin kauan kuin lapsia kiinnostaa (2-vuotiaan ryhmässä tutkittiin, piirrettiin ja askarreltiin kaloja ja puhuttiin vedestä useampi viikko; 5-vuotiaan ryhmässä teemana oli esim avaruus). Iltapäivällä on usein lasten valitsemia leikkejä, joita aikuiset seuraavat ja ohjaavat kuten tuolla yllä kuvattiinkin. Joka päivä hyllyllä on useampi piirustus odottamassa. Lukemista ja kirjoittamista ei erityisesti opeteta, mutta lapsille luetaan paljon ja viime vuoden viisivuotiaista suuri osa osasi kirjoittaa esikouluun lähtiessä – oma tyttäreni oppi itse nelivuotiaan kirjoittamaan ja nyt viisivuotiaana lukemaan. Mä en voisi olla tyytyväisempi – meidän päiväkodissa lapsen kasvua tuetaan ja heitä innostetaan tutkimaan uusia asioita ihanalla tavalla. Arvostan myös sitä, että aikaa on leikille, tuntuu että nykyisin pitää kasvaa niin kovin nopeasti isoksi.

  10. Hannaleena   •  

    Huomionarvoista on mielestäni sekin, että onko esimerkiksi varhaisesta kaunokirjoituksen oppimisesta lapselle hyötyä. Muissa maissa monesti kauhistellaan myöhään varsinaiset akateemiset opinnot aloittavia suomalaisia. Kuitenkin tulokset ovat ainakin tähän asti puhuneet puolestaan. Suomessa myös koulu on hyvin paljon vähemmän kuormittavaa kuin vaikka Ranskassa. Täällä on nimittäin ajateltu, että se vapaa kuraleikkiaika on nimenomaan lapsen kehitykselle tarpeellista. Mutta niin tai näin, lapsi kyllä kasvaa ja kehittyy väkisinkin, kunhan saa tarpeeksi tukea, virikkeitä ja lepoa, kuten todistavat eri maiden erilaiset ratkaisut kasvatusasioissa.

Leave a Reply

Your email address will not be published.