Valentinen päivään kuuluu pusuttelu (eikä panopasta)

Ah, rakastan L’arnacœur-elokuvaa! Se kuuluu ehdottomasti parhaisiin ranskalaisiin romanttisiin komedioihin. Elokuvamaisemat ovat sitä paitsi meiltä Rivieralta tuttuja. Kai olette jo nähneet? Sopii muuten erinomaisesti romanttisen Saint Valentinen päivän leffa-ateriaksi.

Meillä Ranskassahan ystävänpäivää juhlitaan nimenomaan pusupusu-hengessä: kukkapuskia, lahjoja, samppanjaa, illallisia.  Lyonissa asukkaiden rakkausviestejä nähdään tänään jopa kaupungin sähköisillä ilmoitustauluilla.  Suloista, eikö vain?

Olkoonkin, että monet haukkuvat juhlapäivää taas yhdeksi markkinointikikaksi, minusta höpsöä romantiikkaa ei ole ikinä liikaa – varsinkaan tässä ruuhkavuosisuhteessa. Söpöt sanat tekevät arkirutiineista paljon kauniimpia. (Totuuden nimissä on sanottava, meidän perheessämme juhlapäivää vietetään vasta lauantaina kun mummi saapuu lastenvahdiksi.)

Suomessa juhlitaan tänään ennen kaikkea ystävänpäivää, mikä on ihanaa tietty sekin. Poskipusuja vaan sinne kaikille ystäville ja tutuille! Jos somemaailmaan tosin on uskominen, jalansijaa ovat näemmä saamassa myös aikuiset suhteet. Äkkiseltään näyttäisi, että niistä on höpsötysromantiikka kaukana.

Vai mitä itse tuumaatte petileikkeihin innostavista K-18-hampurilaisaterioista? Tai “pihtareimmankin kaatavasta” panopastasta? Olin ahdistua pahanpäiväisesti näistä luettuani, vaikka varmaan oli kyse vain ihan “hyvästä” huumorista.

Sanonpahan silti, että “oh mon dieu” vaan nämä pienet suuret erot. 

Olen ehkä muuttunut Ranskassa über-vanhoilliseksi romantikoksi. Ruokamaassa kun panopastasta puhumista pidettäisiin hyvinkin moukkamaisena – eikä vähiten siksi, että jopa kouluaterioilla on kauniit nimet.

Oli miten oli,  muutama hippunen romantiikkaa tuskin tekisi pahaa kellekään siellä kylmässä pohjolassakaan. Täältä sitä nyt pesee, halusitte tai ette: PUUUUUH puhallan oikein paljon lämpimiä Välimeren henkäyksiä, tinakuorisia sydämiä ja kynttilänvaloa sinne kauas. Muistathan suukottaa rakkaintasi!