Rakkauden äärellä

kustannussopimus

No niin. Siinäpä näette! Olen hirmu innoissani, vaikka tuleva työmäärä toki vähän jänskittääkin. Seuraava kirja nimittäin on aikamoisen erilainen kuin eka, Maman finlandaise, jossa pohdin äitiyttä ja lasten kasvattamista Ranskassa.

Tavallaan on kyse luontevasta jatkosta edelliselle: nyt nimittäin siirrytään pikkuvauva-arjesta aikuisten elämään, parisuhteeseen. Minä aion selvittää, että kuinka parisuhde syntyy ja voi hyvin Ranskassa. Mitä kuuluu ranskalaiselle rakkaudelle sitten kun vaativimmat pikkuvauvapäivät ovat ohi? Koetaanko ruuhkavuosia edes samoin kuin kuravaate-Suomessa? Missä välissä hoidetaan parisuhdetta kun molemmat tekevät uraa?

Viime aikoina olen viihdyttänyt itseäni lukemalla Helsingin Sanomien parisuhteeseen liittyviä mielipidekirjoituksia, niin paljon niitä on massa some-kuplassani jaettu. Milloin mies sanoo naisen olevan kranttu, milloin taas nainen kirjoittaa, ettei huonossa parisuhteessa kannata kenenkään roikkua. Hauskin oli Saarikosken kirjoitus, jossa hän kehotti nöyrää puolisoa kaipaavaa miestä valitsemaan naisen sijasta koiran.

Olen vielä proggikseni alkumetreillä, mutta uskallan jo nyt väittää, että parisuhteeseen liittyvä keskustelu hyörii tässä maailmankolkassa (très romantique) ihan toisenlaisissa sfääreissä. Onko se parempi vai huonompi juttu? Siitä voi kukin muodostaa oman mielipiteensä. Mutta kuten aina, minä olen varma, että kaikesta voimme oppia jotakin.

Kustantaja (Atena) pysyy samana ja suunnitelmana on, että teos on kaupoissa ensi keväänä.

P.S. Oppimisesta tuli mieleen: uusin Hesarin kolumnini (klik!)  käsittelee ranskalaista terveydenhuoltoa. Siitäkin muuten voisi jotakin oppia.

 

 

21 Comments

  1. Susanne   •  

    Uutta kirjaa odotellessa 🙂
    Työn iloa ja mukavaa viikon alkua!

    • Héléna   •     Author

      Kiitos paljon! Hauskaa viikkoa sinnekin.

  2. Auli   •  

    Innolla odotan minäkin uutta kirjaasi. Työniloa 😊.

  3. Anu / Mielilandia   •  

    Onnea uudesta kustannussopimuksesta! Aihe kuulostaa tosi mielenkiintoiselta.

    • Héléna   •     Author

      Aihe tosiaan koskettaa meitä aika monia 🙂

  4. Petra   •  

    Mahtavaa Helena! Kirjaa odotellessa 🙂

  5. Venla   •  

    Haa, ehdin jo vähän varovasti hehkutella lähipiirissä, että Ranskan Helenalta taitaa olla uusi kirja tekeillä.
    Mainiota.

  6. Kata   •  

    Onnea onnea! Kuulostaa mielenkiintoiselta.

  7. Elina   •  

    Onneksi olkoon, Helena. Todella hienoa.

  8. Pirre   •  

    Mielenkiinolla odottelen uutta kirjaasi.
    Luin kolumnisi Hesarista, kunpa sitä lukisi joku sote-hehkuttajakin.
    Tuollainen yleislääkäriverkosto olisi huomattavasti inhimillsempi vastine etenkin lapsille ja vanhuksille. Olisi ihana saada lääkäri kotiin nyt 90 vuotta lähenteyville vanhemmilleni. Yksityislääkäri on ainut vaihtoehto, jos haluat heidät nopeasti hoitoon.
    Suomesta ei nykyisellään taida löytyä halukkaita lääkäreitäkään ranskalaisen käytännön mukaiseen toimintaan, isot lääkäriasemat ovat helpompi vaihtoehto…

    • Héléna   •     Author

      Inhimilliseksi koen minäkin tämän nykyisen palvelun. Mukavaa, että kolumni herätti ajatuksia.

  9. Jee, onnea uudesta kustannussopparista! Kuulostaa mielenkiintoiselta aiheelta, kirjaa odotellessa! Luin muuten joululomalla Maman finlandaisen ihan parissa päivässä ja se oli kyllä huippukivasti kirjoitettu! Tykkäsin paljon!

    • Héléna   •     Author

      Hienoa! Kiitos Laura palautteesta.

  10. Lotta   •  

    Se on kyllä kummallista, että niin tehokas maa kuin Suomi monessa onkin, lääkärien kotikäyntejä ei vain ole (tai ne on hinnoiteltu niin ylös, etteivät ne ole oikeastaan kenenkään ulottuvilla, nimimerkki “kokemusta on”, iäkkään omaisen myötä). Tai ehkäpä tuo johtuu juuri tehokkuusideologiasta. Kotikäynnit kun ovat kivoimpia sille potilaalle, kunnallehan (kai) tehokkainta on, että potilas raahautuu lääkärin luo. Tosin luulisi, että kotikäynnit tuovat lääkäreillekin mukavaa vaihtelua! Soisin edulliset kotikäynnit edes lapsiperheille ja vanhuksille. Mutta (huokaus) varmaa on, että sote-uudistus ei niitä ainakaan tuo. Suomalaiset ovat ehkä myös vähän huonoja vaatimaan mitään, meillä on tietynlaista nöyryyttä ainakin suhteessa joihinkin palveluihin (ei kaikkiin). Muuten, minulla oli yllättävä ilo ja kunnia tavata isäsi täällä Maputossa pari päivää sitten, kun hän vieraili lähetystössä! Hän otti itse blogisi puheeksi, kuinkas muuten, ja kehuimme sitä yhdessä. Oli mukava tapaaminen!

    • Héléna   •     Author

      Ei ole totta Lotta! Maailma on pieni 🙂 Kai kerroit isälle, että minäkin luen sinun blogiasi ahkerasti? Mutta tosiaan – olen samaa mieltä kotikäynneistä. Varsinkin yöaikaan ne ovat meillä olleet todellinen pelastus.

  11. Pingback: Parisuhteita ja salaisia puutarhoja | Chez Héléna

Leave a Reply

Your email address will not be published.