Suomalaisen naisen dilemma

IMG_4857

Ah, törmäsin tänään Ylen sivuilla lempiaiheeseeni, nimittäin suomalaiseen parisuhteeseen! Suomalaisprofessori Timo Airaksinen on artikkelissa varsin suorasukainen. “Suomalainen nainen on vaativa”, hän sanoo ja minua nauratti. Ihan helppoja tapauksia tässä ei olla itsekään, mutta äkkiseltään moinen kuulosti pieneltä hyökkäykseltä.

– Naiset kontrolloivat: heillä on käsityksensä siitä millaista kieltä mies saa käyttää, miten saa pukeutua, kuinka voi puhua seksistä. Suomalainen nainen on hyvin vaativa. Näin Airaksinen selitti miehen tarvetta ottaa omaa äijäaikaa.

Jokunen aika sitten ajauduin juttelemaan Ranskassa asuvien suomalaisten naisten kanssa parisuhteista. Yhteistä meillä oli se, että miehet olivat muualta kuin pohjolasta. Toinen yhtäläisyys tuntui olevan se, että lähes jokainen meistä tunsi itsensä aikamoisen vahvaksi ja vaativaksikin naiseksi.

Porukan yksi nainen tituleerasi itseään projektipäälliköksi. Hän on uranainen ja työskentelee vaativissa tehtävissä suuressa ranskalaisessa yrityksessä. “Ja kotonakin olen sitten se oman elämäni projektipäällikkö”, hän nauroi. Ranskalainen mies ei kuitenkaan kuulemma kaikkea pomotusta purematta niele vaan pitää kiinni omasta päätösvallastaan, mikä pitää parisuhteen tasapainossa. “Suomessa olisin varmaan sinkku”, hän totesi lopulta ja hihitimme kaikki ymmärtäen. Suomalainen mies ei ehkä mahtuisi naisen organisaatiokaavioon.

Toinen rouva puolestaan ihmetteli suomalaisten sinkkunaisten määrää. Kolmas sitä, kuinka jotkut suomalaisnaiset puhuvat miehistään rumasti (lue aiheesta lisää täällä).

Pöytäkeskustelussamme tulimmekin nopeasti siihen epätieteelliseen tulokseen, että suomalaisissa ja ranskalaisissa miehissä on eroja. Yleistää ei tietty pitäisi, mutta äkkiseltään oli helppo sanoa, että Ranskassa miehet pitävät perheessä kovempaa jöötä. Mies pitää kiinni omasta paikastaan, vaikka puolisona olisikin  vaativa suomalainen nainen.

Johtuuko se kasvatuksesta – sitä pitää kysyä professoreilta. Selvää on kuitenkin, että oli kansallisuus mikä tahansa, tasapainoinen parisuhde saattaa monesta vahvasta pohjoisen akasta tuntua jopa ihan kivalta. Empaattinen ja  romanttinenkin voi olla vaikkei olisikaan TOSSUN ALLA. Valtataisteluakaan sen ei tarvitse olla.

– Aina ei voi olla sympaattinen ja empaattinen koti-isä, joka uhrautuu perheensä puolesta. Joku pakopaikka pitää olla, se on pakoa normaalista arjesta. Se on henkireikä, ihmiset joilla ei ole sellaista, ovat hyvin onnettomia, Airaksinen sanoo vielä jutussa.

Omaa aikaa pitää olla, ehdottomasti. Toivon mukaan joku tekee kuitenkin tutkimusta myös naisen tarpeesta omaan aikaan, sillä uhrautuu kai hänkin yhtälailla.

Kiva olisi myös kuulla, millaisia ovat esimerkiksi suomalaisten naisten ja ranskalaisten naisten erot. Olemmekohan me kovasti vaativampia kuin muut naikkoset?

 

 

 

 

 

 

 

7 Comments

  1. Olin tosi pettynyt Ylen artikkeliin! Otsikon perusteella kuvittelin, että siinä mässäiltäisiin enemmän suomalaisnaisten jyrämeiningillä ja eriteltäisiin kuinka pirttihirmuja oikeasti olemme ja minkälaisissa tilanteissa jne.
    Se on sääli, että ajatellaan suomalaismiesten olevan jotenkin nynneröitä ja tossukoita. Minun ehta rovaniemeläinen on kaikkea muuta. On kuin kuka muukin tahansa “keski-eurooppalainen” mies eikä täytä näitä suomalaisen perusmiehen kriteerejä.
    Lucky me 😉

    • Héléna   •     Author

      Minusta tuossa Ylen jutussa nimenomaan mies jotenkin työnnettiin sellaiseen nynnerörooliin ja nainen jotenkin kaikkivoipaksi vahvaksi. Ehkä se, mitä yritin sanoa oli, että tasapainoinen parisuhde kansallisuudesta riippumatta on se, mitä me kaikki varmaan kuitenkin perinpohjaisesti toivomme. Onnea sinulle hyvästä valinnasta 🙂

      • Hyvin kerroitkin! Minua vain yleisellä tasolla pännii artikkelit, tv-ohjelmat, mitä näitä nyt onkaan 😊 joissa suomalainen mies saa kylmää kyytiä nynnyydestään ja suomalaisesta naisesta on tehty kaulin-Justiina.
        Tosin italainen exäni ei kestänyt sitä, että olin itsenäinen ja hänen mukaansa “kova luu”, enkä juuri piitannut hänen runon lurituksistaan 😄Itse sitten olenkin kovin perinteinen suomalainen, mutta mieheni ei siihen muottiin sovi.
        Mutta tämä taitaa olla näitä ikuisuusjuttuja ja näitä mies-ja naismyyttejä lienee vaikea muuttaa 😊

  2. Petra   •  

    Ulkosuomalaisena katsoen tempperamenteissa on tietysti jo eroja niin naisten kuin miestenkin valilla kun verrataan Suomeen. Turkissa naiset ovat vaativia eri asioissa kuin suomalaiset, mies valitaan huomattavasti jarkiperaisempien syiden vuoksi monesti. Monen naisen mielesta naisten hommat ja miesten hommat on erikseen ja taloudellinen taakka kaatuu lopulta miehen niskaan. Kun nainen haluaa uudet huonekalut, lomamatkan tai uusia vaatteita, on miehen velvollisuus toiveet tietyin valiajoin tayttaa. Velaksi tai kateisella, ihan sama, silla sehan on miehen ongelma. Sen sijaan kotitöiden jakamisesta tai lapsen kaitsemisesta harvemmin esitetaan vaateita, naisten ja miesten hommat ovat monissa perheissa edelleen hyvin perinteisella mallilla hoidettu. Monesti ulkomaalainen puoliso koetaan jopa helpommaksi kumppaniksi ellei kulttuurierot nouse liian suuriksi, hanta pidetaan usein vahemmin mustasukkaisena kuin turkitarta ja taloudellisesti vahempaan tyytyvaisempana, saattaa jopa palkastaan maksaa laskuja ja perheen yhteisia menoja 😀

    • Héléna   •     Author

      Erittäin hyvä kommentti Petra – näihin asioihin vaikuttaa moni asia. Ympäröivä kulttuuri ja odotukset eivät siinä ole pienimpinä. Minusta on muuten tosi hauskaa, että jossain maissa jopa suomalainen vaativa nainen voidaa nähdä helpoksi kumppaniksi!

  3. Katriina   •  

    Minäkin ihmettelin tuota sanaa “vaativia”. Tuntemiani nuoria ja vanhoja suomalaisia naisia ajatellessani tuli spontaanisti mieleeni adjektiiviattribuutti “oikuttelevia”.Oikuttelevat ja huutavat naiset ovat näköjään naimisissa oikuttelevin miesten kanssa. Minulla on ollut kestämistä lomalla käydessänikin kummissakin. Yritin päästä jyvälle kirjoittajan tarkoittamista nykyaikaisista roolimalleista. (Asun jo kauan ulkomailla.)Ainkin tuntemani maalaismiehet käyvät vieläkin kalassa ja metsällä, joskus yksin sorsajahdissa ja joskus porukassa hirvimetsällä. Tuovat tullessaan ruokaa kuten jo kivikaudella. (Saksalainen voi vain grillata kyljyksiä ruoaksi.Golfin pelaamisesta ei perheen vatsat täyty.)Tuo oli minulle outo ja uusi ajatus, että miehet muka pakoilisivat naisia, että saisivat olla “äijiä”. (Minun karjalaisessa suvussani kutsutaan isoisää äijäksi.)

    • Héléna   •     Author

      Oikuttelevia? Mielenkiintoista kuulla. Itse en ole huomannut samaa. Mutta ehkäpä tämä kertoo juuri siitä, ettei kaikkia naisia saati miehiä voi panna samaan koriin. Olemme kaikki yksilöitä 🙂

Leave a Reply

Your email address will not be published.