Älä vaan kehu Suomea

töölö4

Terveiset ihanasta Suomesta. Olen täällä, vaikka ehkä juuri tänään pitäisi olla Ranskassa. On nimittäin ranskalainen äitienpäivä ja lapset ovat isänsä kanssa siellä kaukana. Helsinkiin minut toi kuitenkin tuleva kirjani ja siihen liittyvä tilaisuus, mistä olen tosi innoissani.

töölö2

Kun perjantaina matkasin kentältä Helsingin keskustaan, vanha kotikaupunki näytti parhaita puoliaan. Aurinko paistoi, ihmiset istuivat terasseilla, bussi oli ajoissa, postimieskin hymyili kun vein hälle paketin. Lakkojen runtelemasta, bensan puutteen raivostuttamasta Ranskasta tulleelle kaikki näyttäytyi paratiisimaiselta. Yksinäiset isät työnsivät lastenvaunuja. Lapset matkustivat ilman vanhempia ratikassa, nauroivat ja näyttivät rennon onnellisilta. Voiko tällaista ollakaan!

töölö

Eniten kiinnitin kuitenkin huomiota kaupungin vihreyteen: kuinka ne ennen itsestäänselvyyksinä pitämäni puut ja puistot rauhoittivat mieltä. Voi mikä ikävä minulla olikaan luontoa, joka on siinä lähellä, keskellä jokaisen arkielämää. Sellaisia luonnonmukaisia puistoja, joiden nurmelle saattoi kuka tahansa istahtaa. Leveitä pyöräteitä.

Ranskalaispuistoissahan pelkällä viheriöillä istuminen on usein kiellettyä. Puutkin on parturoitu Versailles-palloiksi, joilta oksakarkulaisia ei sallita.

töölö3

Liekö sitten äitienpäivän läheisyys, mutta ajatuksiin pyrkivät väistämättä myös omat rakkaat lapsoset. Olisiko heidän parempi kasvaa täällä? Saisivat pyöräillä rauhassa, leikkiä hiekkalaatikolla ja jo kohta, vähän isompina ottaa vastuuta omasta arjesta. Täydellistä.

– Voi miksi ikinä lähdin? kirjoitin omalle Facebook-seinälleni Helsingin kauneudesta haltioissani, kuin ranskalainen turisti.

Mikä kömmähdys. Miten olikaan päässyt unohtumaan, ettei suomalaista sovi kehua. Maanpinnalle minut palautettiin äkkiä.

– Palaa takaisin marraskuussa.

– Oliko postimies espanjalainen?

– Kesäkeli häiritsee arvostelukykyäsi.

– Ettet olisi itse nauttinut olutta?

Välillä on hyvä  lähteä, jotta voisi arvostaa sitä, mitä on jättänyt taakseen.

 

12 Comments

  1. Anu / Matkakuume   •  

    “Välillä on hyvä lähteä, jotta voisi arvostaa sitä, mitä on jättänyt taakseen.”

    Niinpä, lähti sitten suuntaan tai toiseen. Suomessa on paljon hyvää, niin on Ranskassakin ja täällä Hollannissa. Eikä missään ole täydellistä. Nyt kun Suomessa on kesä alkanut mutta Hollannissa on harmaata (lämmintä kyllä muttei aurinkoista) ja some täyttyy ihanista suomalaisista kesäkuvista, kaipaan juuri tuota kuvailemaasi Helsingin vehreyttä, eloon herännyttä kaupunkia.

    Ja marraskuussa olen onnellinen, että olen lähtenyt siitä sateesta ja lamaannuttavasta pimeydestä pois. Niin se vaan menee. 🙂

    • Héléna   •     Author

      Juuri näin se on Anu. Ranskassa on tosiaan paljon hyvää! Nyt näiden lakkokaaosten seurauksena Suomi vaan näyttää upeammalta kuin koskaan: kaunista, vihreää ja kaikki toimii! Marraskuussa voi sitten tehdä toisenlaisen postauksen.

  2. Pikku Myy   •  

    Aurinkoa teille 12 kk San Diegosta tytöt. Suomen kesän vihreyttä löytyy vain Suomesta ja ‘puhdasta luontoa’, mutta koti on siellä, missä sydän.

    • Héléna   •     Author

      Kiitos!! Olen samaa mieltä: koti on siellä missä sydänkin.

  3. Venla   •  

    Voi, en malta odottaa, että saan kirjasi käsiini. En varmaan malta olla sitä ostamatta, vaikka aina vannonkin ettei enää yhtään kirjaa tähän taloon. Mutta onhan tämä nyt ” mun blogistin” kirja.

    Ja voi miten toivoisin, että he jotka muista maista matkustavat tänne tulisivat juuri nyt, ja näkisivät tämän vehreyden.

    • Héléna   •     Author

      Voi Venla, olet kyllä niin ihana! Olen samaa mieltä, kaikkien matkaajien pitäisi nähdä juuri tämä Suomi.

  4. Petra   •  

    Suomalaisia ei saa kehua mutta ei myöskaan haukkua 😀 Se tasapainottelu silla rajalla on vahan vaikeeta valilla. Tama alkukesan vehreys ja luonnon runsaus on Suomessa hienoa aikaa, nauttikaa taysin rinnoin!

    • Héléna   •     Author

      Se on vaikeaa varsinkin kun tulee maasta, missä on ihan ok retostella menemään.

  5. MatkaMartta   •  

    Ylipäätään ei saa olla positiivinen, mutta ei tietysti ainakaan haukkua Suomea tai kehua asuinmaataan. Nauti nyt joka tapauksessa ihanasta vaaleanvihreydestä siellä!

    • Héléna   •     Author

      Niin, se on semmoista tasapainottelua juuri.

  6. satu   •  

    Samaa totean aina itsekin, kun poikkean kesällä Pariisista Suomeen: oi ihana vehreys, leveät kadut, rauha, puhtaus…Tyypillisesti, sitten kotimaasta huudellaan: “odota, kun tulee loska ja pimeys”. Muutama ulkomailla viettämäni vuosi on todellakin romantisoinut kuvan Suomesta, mutta hyvällä lailla: osaan arvostaa niitä asioita, jotka Suomessa ollessani oli jo arkipäiväistynyt.

    Nyt odotan innoissani ensiviikkoista Pohjois-Suomen-reissua. Suunnitelmissa on nauttia aamukahvit kuistilla, tehdä pitkiä lenkkejä, kävellä metsässä, kokeilla kehuttua nyhtökauraa, saunoa ja nauttia hiljaisuudesta. Aikoinaan ystäväni kanssa lanseerasimme Suomi-lomillemme termin “eheytysloma”, sitä se yleensä onkin, kun täältä Pariisin vilskeestä pääsee hetkeksi offline-tilaan.

    Kiva muuten lukea kanssasisaren arkea Ranskasta. Erityisesti lapsiperheen elämä kiinnostaa näin tuoreena äitinä. Ja onnittelut kirjastasi, ehdottomasti menee hankintalistalle.

    • Héléna   •     Author

      Voi että, toivon tosiaan, että Pohjois-Suomen reissu on mahtava! Ainakin siltä se kuulostaa, juuri tuollaista minäkin kaipaisin, vaikken nyt Pariisissa arkeani vietäkään. Kiva, että kirja kiinnostaa jo!

Leave a Reply

Your email address will not be published.