Sandaalikelit ovat saapuneet (eikä välitunnilla enää tartte katsoa telkkua)

rantakelit

Olemme palanneet lomalta! Aion antaa Sisilia-vinkkini vielä blogissakin, mutta ennen sitä pikkuinen paluu arkeen -päivitys. Maanantaina nimittäin taas koulu alkaa ja lomallamme kävi ilmi, että sadepäivinä lapseni katsovat koulussa televisiota. Tarkemmin sanottuna amerikkalaisia Disney-elokuvia.

– Jos sataa, katsomme välitunnilla telkkaria.

– Katsotte telkkaria? Ette esimerkiksi leiki sisällä tai piirrä?

– Ei. Katsotaan Frozenia tai sitten jotain muuta.

Frozenia. Kaippa koulupäivän voi niinkin viettää. Toki on kyse vasta nelivuotiaasta, mutta omissa ajatuksissani koulupäivän voisi toki viettää muutenkin. Kuten nyt vaikka hauskoissa sisäleikeissä, niin kuin Suomessa superpakkaspäivinä tehtiin.

Me olemme kotona vähän yrittäneet pitää telkkarinkatselun joissakin rajoissa, mutta näemmä se on sadekausina ollut ihan turhaa. Niin kuin suolankin välttäminen: joka toinen päivä tyttö kertoo syöneensä koulussa frittejä (ranskiksia). Tuon jälkimmäisen uskon (tai toivon) kuitenkin olevan toiveajattelua, koska luen ruokalistat paikallislehdestä. Frittejä ei oikeasti ole tarjolla joka päivä. Eihän?

Telkkarinkatseluun sen sijaan on helppo uskoa. Olenhan minä noukkinut pienimmäisen päiväkodista muutamina sadepäivinä ja löytänyt hänet Elsan äärestä yläkerrasta.

– Poikanne jaksoi katsoa koko elokuvan! tädit kehuivat myöhemmin.

Hmm. Ehkä tästäkin siis voi olla ylpeä.

Toisaalta, muistanhan minä telkun omastakin lapsuudesta. Ala-asteella, iloisella 80-luvulla, koko koulu kärrättiin television ääreen katsomaan hiihtokisoja ja Marja-Liisaa, muistatteko? Brysselin brittikoulussa taas saimme aina lomien lähestyessä katsoa Mr. Beaniä kyllästymiseen saakka.

Mutta eipähän tarvitse tätäkään asiaa nyt puoleen vuoteen pähkätä. Kevät ja sandaalikelit ovat nimittäin saapuneet, mikä tarkoittaa, että todellisia sadepäiviä nähdään todennäköisesti vasta ensi syksynä.

9 Comments

  1. Petra   •  

    Meilla viime vuonna tarhassa kavi ilmi, etta lapset katsovat valilla piirrettyja telkkarista. Tasta nousi haloo, muutama melko karkas aiti marssi johtajan juttusille valittamaan ettei lasta tarhaan katsomaan telkkaria, sita voi tehda kotonakin jos niikseen on. Se loppui siihen. Taalla on jo ihan kesa, ihanaa!

    • Héléna   •     Author

      Tuo onkin hyvä! Pitäisiköhän itsekin kokeilla?

  2. Terhi   •  

    Suomessa kun tuntuu kaikki asiat menevän ihan päin mäntyä, niin ainut mikä on ainakin varmaa ja pysyy hyvällä kantilla on se ettei päiväkoteihin osteta/hankita
    Tv:tä. Tai voihan se olla että kun säästetään muusta, siirretään rahat piirrettyihin filmeihin ja näin ollen saadaan taas säästöä henkilökunnasta kun taaperot tuijottaa tv:tä 😉.

    Onko Ranskassa kouluihin kuljetus vai kulkevatko siellä lapset itsekseen?

    • Héléna   •     Author

      Täällä lapset kuljetetaan kouluihin yleensä ihan itse. Toki on olemassa myös sellaisia kaupunkeja, joissa koulukuljetus on järjestetty. Yksin kouluihin kulkevat vain yläasteelaiset ja lukiolaiset 🙂

  3. Heather   •  

    Mina olen taalla Englannissa valittanut karkin syonnista koulussa. Opetusohjelmaan kuuluu ‘healthy eating’ ja sita opetetaankin monella eri tavalla, mista olen tyytyvainen. Kuitenkin monet opettajat palkitsevat oppilaita karkeilla, mika on mielestani alytonta. Kumoavat siis itse opettamansa terveysopit. Lisaksi tietysti paasiaisena saattaa opettaja antaa luokalleen suklaamunat, pienten koulussa oppilaat saavat tuoda karkkia luokkakavereilleen syntymapaivanaan jne. Naissa on tietysti kyse juhlista, mutta silti. Taidan olla tosi tiukkis, mutta minusta karkit ei kuulu kouluun, eika varsinkaan palkitsemistarkoituksessa.

    Piirrettyja elokuviakin taalla joskus katsotaan koulussa, mutta yleensa vain jos on joku erityinen paiva, esim. joulukuun viimeisena koulupaivana. Pikkusateessa taalla ulkoillaan, mutta kaatosadepaivina lapsilla on ‘wet play’ – hieman harhaanjohtavasti nimetty, silla silloin leikitaan sisalla. Isommat lukevat, piirtavat tai pelaavat lautapeleja, pienemmat voivat myos leikkia leluilla. Ihan kivasti jarjestetty, ja hyva niin, silla meillahan naita sadepaivia riittaa ympari vuoden!

  4. Venla   •  

    Meillä on päiväkodissamme n.kerran vuodessa tai kerran kaudessa ” elokuvat”. Lapset saavat valita elokuvan ja ehkä herkkuja esum. Mehuja ja popcorneja. Joskus ovat tehneet myös elokuvaliput ja mainosjulisteet ja elokuvaherkut on saanut ostaa kioskista. Yleensä elokuva kyllä jää monilta kesken ja leikit kaverien kanssa kiehtovat enemmän.

    Ja tuo nyt ei liity keliin mitään. Kuten joskus kirjoitinkin, ulos mennään yleensä aina. Viime viikolla jäimme poikkeuksellisesti iltapäiväksi sisälle ja vietimme huippukivan iltapäivän maalaustaiteillen. Kaikilla oli kivaa, niin lapsilla kuin aikuisillakin. Iloinen iltapäivä sai minut kerrankin olemaan tuntematta huonoa omaatuntoa sisälle jäämisestä.

    Voi, kun sandaalikelejä pian saataisiin täälläkin.

    • Héléna   •     Author

      Voi ihanaa, elokuvaliput ja kaikki! Kuulostaa mahtavalta. Tuo huono omatunto sisälle jäämisestä on muuten niin suomalaista 🙂

  5. Pingback: Onko päiväkodissa liikaa kuraleikkejä? | Chez Héléna

Leave a Reply

Your email address will not be published.