Kulttuurimatkalla pikkulasten kanssa

sisilia5

– Odota! Älkää juosko sinne. Siellä on autoja, jotka voi ajaa päälle.

– Haluatteko sen jäätelön? Jos haluatte, niin sitten kävellään tänne. TÄNNE. Siis haluatteko sen jätskin vai ei?

– Varo kulta, kohta se jätski on paidalla. No niin…

– Ai kuka on tuo alttaritaulun vauva? Se on Jeesus. Ai kuka on Jeesus? Kysy papalta.

– Mitä löysit? Muurahaisia? Kulta, mennään nyt tuonne museoon. Tule nyt, annetaan murkkujen olla.

– Jos haluatte mennä iltapäivällä sinne uima-altaaseen niin nyt pitää olla hiljaa.

sisilia6

Kiristys. lahjonta, uhkailu. Olen valitettavasti sortunut kaikkeen kolmeen viimeisten päivien aikana. Olemme nimittäin kahden alle viisivuotiaan lapsen kanssa kulttuurimatkalla Sisiliassa. Ihanaa ja mielenkiintoista, mutta…  no, huh huijakkaa. Vauhtia on riittänyt.

sisilia12

Kun asuu etelän lomakohteessa, omilta lomilta kaipaa muutakin kuin aurinkoa. Jos minä saan valita, menemme kulttuurilomille. Jos mies saa valita, menemme surffireissuille. Surffireissuilla ollaan lasten kanssa rannalla ja kulttuurimatkoilla – no, tarkoitus olisi tietysti vierailla kulttuurikohteissa.

Viime kulttuurimatkamme Italian Cinque Terreen sujui suurin piirtein erinomaisesti: nuorempi lapsista nukkui ison osan päivästä vaunuissa. Jossain vaiheessa tätä uutta matkaa varatessa oli päässyt unohtumaan, ettei pienempikään enää mieluusti suostu päikkäreille, vaan haluaa kirmata isosiskon kanssa. Puuh.

sisilia1

Sisilian pikkukujilla, joissa vespat kruisailevat ja mukulakivet keikkuvat, holtiton juoksentelu aiheuttaa vanhemmille harmaita hiuksia. Oma nautinto jää helposti puolitiehen. Oleellisinta onkin antaa lasten keskittyä historiallisissa kohteissakin asioihin, jotka heitä kiinnostavat. 

sisilia3

Sillä aikaa kun me vanhemmat ihailimme Taorminan kreikkalaisen amfiteatterin raunioita, poika metsästi murkkuja ja tytär keitti huttua vanhassa kiviastiassa.

sisilia2

Sillä aikaa kun me Acirealen ränsistyneessä kaupungissa pällistelimme vuoron perään upean barokkikatedraalin rikkauksia, lapset juoksivat pulujen perässä tyhjällä aukiolla.

sisilia4

Historiallisessa Siracusassa taas valitsimme autottomat kävelyreitit isojen teiden sijasta. Niillä saattoi sentään leikkiä hippaa suurin piirtein turvallisesti, eikä aika käynyt loputtoman pitkäksi.

sisilia7

Toiseksi tärkeintä on toki viettää ainakin puolet matkapäivästä muualla kuin museossa. Taorminan kupeessa Ripostossa yövyimme ihanassa italialaisessa majatalossa, agriturismossa, jota ympäröivät lukemattomat sitruunapuut.

sisilia10

sisilia10

Nyt loppuviikoksi olemme varanneet asuinpaikan läheltä uimarantoja, missä on tuulesta huolimatta kiva viettää osa päivistä.sisilia8

Niin jännittävää kuin tämä kultturelli matkailu onkin, keskittynemme seuraavina vuosina surffimatkailuun.  Heh heh. Museomatkalle sitten ensi kerran muutaman vuoden kuluttua.

 

11 Comments

  1. KolmenÄiti   •  

    Kyllä se museomatkakin onnistuu, kunhan valitsee museot lasten mukaan. Olimme Lontoossa 3-, 4- ja 6-vuotiaiden kanssa viime kesänä. Käytiin monessa museossa ja nähtävyydessä ja kaikki sujui hyvin, kun lapset saivat osallistua kohteiden valintaan. Käytiin London Eyessa (45 minuutin jonotus sujui ihmeen hyvin), Madame Toussaud’s oli lasten mielestä tosi kiva, lapset itse halusivat Tower of Londoniin katsomaan kruununjalokiviä (siellä ei hirveästi muuta päästy katsomaan, kun lapset eivät jaksaneet), ja sit lasten takia (mutta aikuisetkin tykkäsivät) National History Museum ja Science museum. Ja mekin vietimme paljon aikaa myös eri leikkipuistoissa.
    Ollaan menossa tänä kesänä uudestaan Lontooseen ja pitääkin miettiä, mitä tällä kertaa tehdään.

    • Héléna   •     Author

      Olet varmasti oikeassa! Lontoossa valinnanvaraa riittääkin tietysti. Täällä Sisiliassa ei ihan samanlaisia mahdollisuuksia ole, eikä toki Etelä-Ranskassakaan. Mutta huomenna olemme päättäneet mennä luonnonsuojelualueelle! Sen on lasten toive.

  2. Venla   •  

    Uskoisin, että lapset viihtyvät hyvin useimmissa kohteissa, kun saavat toteuttaa omaa luovuuttaan juuri niinkuin teillä ovat saaneet.

    Ja vanhempien huomiosta, yhteisistä hetkistä, niistä syntyy parhast muistot.

    Kiva, kun lomallakin kirjoitit blogiisi. Mukavaa loman jatkoa.

    • Héléna   •     Author

      Voi kiitos tästä kommentista Venla! Tuli heti parempi mieli.

  3. Päivi   •  

    Me ollaan kesällä menossa Toskanaan silloin kolmevuotiaan kanssa. En kyllä edes aio yrittää kiertää Firenzen taidekohteita… Jos vaan jotain rauhallista maalaiselämää, paljasjaloin nurmikolla, paijattavia kotieläimiä ja mulle hyvää viiniä, josko siitä tulisi onnistunut reissu? Tämä lapsiperhematkustaminen on meille sen verran uusi konsepti että odotukset pitää olla matalalla.

    Sait muuten haasteen blogissani: Se on varmaan tämä elämänvaihe. Nuorempana ja lapsettomana sitä vaan halusi koko ajan nuohota toisten ihmisten kanssa. Nyt haaveilen matkasta, jolle lähtisin aivan yksin. Viime aikoina olen kunnostautunut lyhyissä kaupunkipyrähdyksissä Euroopan sisällä, mutta nekin on olleet sosiaalisia reissuja, perillä on viettänyt tiiviisti aikaa kaivatun ystävän seurassa ja salaa haikaillut hetkiä yksin. En jaksa tuntea syyllisyyttä vähäisestä yhteydenpidosta tärkeisiin ihmisiin. Monella heistäkin on sama tilanne ja sama puhe: sori kun en ole soittanut/kirjoittanut, ajattelen kyllä sinua usein. Ymmärrän täysin. Joskus sitten taas koittaa aika, kun jaksamme olla tiiviimmin tekemisissä.

    Hei muuten, blogissani on sinulle haaste 🙂 https://puolivalissa.wordpress.com/2016/04/14/onnea-on/

    • Päivi   •  

      Pahus sentään, liitin tähän blogilinkin sijaan väsyksissä kokonaisen toiseen blogiin kirjoittamani kommentin 😁

      • Héléna   •     Author

        Joo, suosittelen ehkä välttämään ainakin jonkun lukuisista taidekohteista 🙂 Toisaalta tyttöni ilmoitti loppumatkasta tykkäävänsä vanhoista taloista. Ehkä näistä historiareissuista jää siis jotain käteenkin…. Minulla ainakin aikoinaan jäi! Ymmärrän yksinäisyyden kaipuun. Todellakin. Se on vaihe, joka varmaan jonain päivänä jää taakse, mutta on nyt tosi tarpeen. Kiitos haasteesta – äläkä välitä väsytyksistä, minä ymmärsin kaiken.

  4. Pingback: Sandaalikelit Ovat Saapuneet (eikä Välitunnilla Enää Tartte Katsoa Telkkua) | Chez Héléna

  5. Maarit   •  

    Hei

    huomasin blogisi ja tämän Italia postauksen. Olemme tulossa siskojeni kanssa Nizzaan viikoksi ja mietimme kannattaisiko siitä käydä myös Italian puolella. Onko sinulla tietoa miten sinne helpoiten pääsee, junalla vai bussilla? San Remo ilmeisesti siinä aika lähellä.

    • Héléna   •     Author

      Hei Maarit! Anteeksi, että vastaukseni kesti. Italia on tosiaan ihan kulman takana. Lähin paikka, johon pääsee junalla on Ventimiglia. Viikon Nizzan loman aikana en ehkä kuitenkaan kiirehtisi sinne, koska Ranskan puolellakin riittää hurjasti nähtävää: Monaco, Menton, Antibes ja Cannes nyt esimerkiksi. Niihin pääsee helposti junalla. Lisäksi bussimatkojen päässä on mielettömiä pikkukyliä/kaupunkeja kuten St. Paul de Vence, Valbonne, Mougins… Italia on tietysti hieno, mutta mielestäni sielläkin kannattaa viettää rauhassa aikaa.

  6. Pingback: Huippuvuosi takana ja edessä | Chez Héléna

Leave a Reply

Your email address will not be published.