Suurien tunteiden viikonloppu: lippuja, kaneja ja kyyneleitä

rouret6

Tämä on ”minun piti”-postaukseni. Viikonloppu oli ihana, tunteikas ja tapahtumia täynnä. Aikomukseni oli joka ilta istua koneen ääreen, kirjoittaa ja editoida. Mutta hupsis, aikomukseksihan se jäi. Tässä nyt siis viimein ajatuksiani hieman myöhäsyntyisesti.

Kuten ehkä tiesittekin, perjantaina Ranskassa vietettiin Pariisin iskuissa menehtyneiden muistopäivää. Pariisissa järjestettiin suuri, hyvin koskettava muistotilaisuus, mutta näkyi päivä katukuvassa myös muualla. Maan johto oli nimittäin pyytänyt kaikkia ranskalaisia panemaan ikkunalleen sinivalkopunaisen lipun. Tämä on maassa harvinaista ja herätti myös keskustelua: lippuja pidetään Ranskassa usein nationalistisina merkkeinä, joita heiluttavat vain ääri-ihmiset – tietysti jalkapallo-otteluita lukuun ottamatta. Harvoilla on lippua edes kotona.

IMG_8215
Perjantaina monet tekivät kuitenkin poikkeuksen. Mekin maalasimme lasten kanssa lipun ikkunaan. Päivällä pyöräilin vanhaan kaupunkiin katsomaan, miltä kujat näyttivät lippukoristein. Jonkun verran lippuja olikin kaduilla, lisää videolla yllä. Nuo tapahtumat ovat täällä meidän kaikkien ajatuksissamme.

Lauantai sitten humpsahti kaksissa lastenjuhlissa ja yksissä aikuisten juhlissa, mistä (onneksi) ei kuvatodisteita.

rouret9

Sunnuntaina avasimme viimein joulukauden. Meillä täällä etelässä joulua juhlitaan huomattavasti lyhyemmän aikaa kuin Suomessa, missä pikkujoulukausi alkaa jo marraskuussa. Olen jo kovasti kuopinut, odottanut lähtölupaa. Olen ajatellut, että ehkä Suomessa joulua on tarve juhlia pidempään sen pitkän pimeän jakson vuoksi. Täällä aurinkoa riittää, eikä kynttilöitä vielä tarvita.

rouret4

rouret7

Heti aamusta riensimme lempparijoulumarkkinoilleni Le Rouret’n kylään, reilun puolen tunnin ajomatkan päähän tästä rannikolta pohjoiseen. Joulumarkkinat pidettiin, vaikka välillä näytti, että ne peruutetaan Pariisin iskujen vuoksi. Niinhän on monille tapahtumille täällä käynyt, Lyonin valojuhlille nyt esimerkiksi. Uutta olikin edellisvuosiin verrattuna se, että jokaiselta markkinavieraalta tarkastettiin laukku. Se sähköisti tunnelmaa.

rouret8

rouret2

Vakavista turvamiehistä huolimatta markkinoilla oli myös sitä aitoa maalaistunnelmaa, mitä erityisesti lapset rakastavat. Pupuja ja lampaita ja aasikin, torvisoittokunta ja tulennielijä. (Ihan varma tosin en ollut siitä, mitä ajatella vartaassa pyörivästä lihakimpaleesta eläinrukkien kupeessa, mutta ehkäpä tämäkin on osa joulua täällä.) Hauskaa oli, vaikka minä allergisena aikalailla aivastelinkin.

rouret1 rouret3

rouret5

Tunteikas viikonloppu päättyi vielä kyyneliin  Nizzan suomalaisen kirkon joululauluillassa. Raahasin tyttärenkin kuulemaan ihania lapsuuteni lauluja. Miten se onkaan niin, että Heinillä härkien kaukalon tuntuu täällä maailmalla koskettavan satakertaisesti. Ikävä tuli rakkaita.

joulukirkko

Ihanaa joulunodotusta kaikille!

7 Comments

  1. Terhi   •  

    Varmasti vaikuttaa maailmalla koti-ikävä asiaan. Itselläni on vaikuttanut äidiksi tuleminen. Poika lähentelee viittä ja jokainen Joulu/joulun odotus on tunteikkaampi…. Toivottavasti tähän tulee joku raja 😉

    • Héléna   •     Author

      Ihan kauheaa kun vettä valuu vain silmistä ja kurkkua kuristaa. Mitään ei voi. Itsehillintä on tyystin kateissa.

  2. Venla   •  

    Ihan täällä herkistyin, oli tunteikas postaus. Ja tuo musiikki videosi taustalla oli ihana.

    Ainakin itse ylijoulutan ehkä juuri sen vuoksi, että tämä ankea pimeys, kun luntakaan ei ole, on sitä masentavampi, mitä enempi ikävuosia tulee. Hyviä joulukuun päiviä sinne.

    • Héléna   •     Author

      Voi ihana Venla. Tätähän tätä elämä joulun alla on, yhtä herkistelyä. Pimeys on Suomessa rankkaa, muista sytyttää oikein monta kynttilää!

  3. Petra   •  

    sylvian joululaulu ulkomailla ja heti alkaa itkettamaan, en voi kuunnella sita edes, meilla joulutellaan taalla turkissa vaikka hieman hankalaa sita joulutunnelmaa on hakea kun juuri kukaan ei taalla joulua vieta, mutta meille tulee aina joulu, laatikoita, sillia, torttuja, sienisalaattia, lahjoja, muovikuusi ja koristeita, mukavaa joulunodotusta.

    • Héléna   •     Author

      Sylvian joululaulu kuuluu myös minun suosikkeihini. Sama täällä, laatikoita tulee paikallisesta pohjoismaisesta kaupasta ja lohta graavataan tietty! Tortut pitäisi vielä vääntää.

  4. Pingback: Torttutorttuja ja muita hilpeän masentavia jouluperinteitä | Chez Héléna

Leave a Reply

Your email address will not be published.