Kuusikuisen on aika jo itsenäistyä / Baby, it’s time for you to grow up

poika

Viime päivinä minua on kovasti mietityttänyt se, kuinka  pienenä lapsi tässä maassa joutuu eroon vanhemmistaan.

No, ensimmäisenä se tuli mieleen kun luin äärioikeistolaisen Front National-puolueen uusimman tähden, Marion Marechal-Le Penin saaneen lapsen viime syksynä. Mikä yllätys! Nainen porskuttaa salamavaloissa, haastaa pääministerin kyselytunnilla ja pyrkii nyt vielä johtamaan puolueensa voittoon tulevissa aluevaaleissa.  Mitään en ollut huomannut. Laskujeni mukaan Olympe-tytär on nyt kuusikuinen.

Lasten jättämisestä puhuttiin myös jalkahoidossa, johon pääsin pitkästä aikaa. Hoitajani kertoi siinä kynsilakkaamisen ohessa joutuneensa töihin kun vauva oli kolmekuinen. Ja itkeneensä sitä silloin vuolaasti.

poika2

Sitten asiasta puhuttiin tänä aamuna paikallisen tuttavan kanssa, jolla on kaksoset. Lapset ovat nyt kuusikuisia, ja vaikka äiti on kotona, viedään toinen lapsista kerran viikossa hoitoon oppimaan ”yksinoloa”. Muuten he eivät kuulemma ikinä oppisi itsenäisiksi.

Ihan kamalaa oli lukea myös kuusikuisesta pariisilaisvauvasta, joka oli kuollut päiväkodissa. Hoitajan epäillään ravistelleen lasta.

Tiedän kiinnittäväni huomiota kaikkeen tähän nyt, kun pohdin oman pojan ensisyksyistä hoitopaikkaa. Toki poika täyttää silloin jo kaksi, mutta on minusta vielä niin kovin pikkuinen. Äitin oma vauvakulta.

Niin, että on se suomalainen äitiysloma kuulkaa aikamoinen etu. Eikö vain?

* * *

During the past days I have been thinking a lot about how the French women have to leave their kids in such an early age.  For Finn it would pretty unthinkable to take a tree-month old to a daycare. We have been spoilt with long maternity leaves.
All this came to my mind when I was reading an article about the rising star of Front National, Marion Marechal-Le Pen. It was new to to me that while this young woman was conducting a strong political career, she was also a mother of a half a year old girl.
I also recently talked about this with a beautician. While polishing my nails, she told me that she had to go back to work when her daughter was three months old. She admitted to have cried a lot.
It was also horrible to hear the recent news about what happened at a parisian creche. A six-month-old baby died – they suspect that the caretaker might have shaken him. How very sad.
I know this is all in my mind now that I am thinking about different day care options for my son. He is 1,5 years old. But still my little baby.

14 Comments

  1. Stazzy   •  

    Suomalainen pitkä äitiysloma on hyvä juttu. Toisaalta, jos jotain kritisoimista löytyy, niin siellä lapset menevät hoitoon juuri silloin, kun on se pahin vierastamisaika. Eli sitten tulee huutoa ja epätoivoa.

    Meitin nakero oli tosiaan tuommoinen puolivuotias (osa-aika)hoitoon mennessään. Ratkaisu on ollut erinomainen kaikille osapuolille.

    • Héléna   •     Author

      Stazzy, olet tossa eroahdistusjutussa varmasti oikeessa. Hienoa, että teillä tuo puolivuotiaan hoitoonvieminen toimi hyvin!

  2. Jael   •  

    On se suomalainen äitiysloma mahtava etu ja niin on äitiyspakkauskin.Poikani syntyi täällä Israelissa kun asuin täällä ensimmäistä kertaa ja silloin oli vain 3 kk äitiysloma(nykyään 4kk). En voinut mitenkään jättää niin pientä hoitoon joten otin palkatonta lomaa 4 kuukautta ja hän meni sitten hoitoon 7 kk ikäisenä.Oli se niin vaikeaa silloin jättää niin pieni …

    • Héléna   •     Author

      Jael, tunnistan tuskasi. Ehkä se on meille sisäänrakennettu se ajatus, että lapsia pitäisi pitää lähellä silloin kun ne ovat pieniä. Päiväkodin sosiaalistamista he tuskin puolivuotiana tarvitsevat.

  3. Kata   •  

    Tuollaiset keinotekoiset itsenäistymisharjoitukset ovat mielestäni ihan älyttömiä. Olen antanut omien lasteni olla äitiä hyvinkin lähellä ja vähän kerrallaan itse kukin heistä itsenäistyy, omaa tahtiaan ja ikänsä mukaisesti. Uskon itse asiassa vahvasti siihen, että lasten itsenäisyyttä kasvatetaan juurikin turvallisuudentunteen kautta. Vanhempien sylistä on turvallista lähteä vähän kerrallaan edemmäksi.

    Nopeasti on ohi se aika kun lapset haluavat olla kiinni vanhemmissaan. Omasta näkökulmastani on vaikea ymmärtää miksi niin monet sitä ohikiitävää hetkeä haluavat kiirehtiä!

    Eri juttu on toki se, jos ei ole muuta vaihtoehtoa kuin laittaa lapsi hoitoon. Silloin on varmasti hyväkin vähän harjoitella sitä kuinka lapselta sujuu aika poissa vanhempien luota, ihan jo käytännönjärjestelyjenkin vuoksi.

    • Héléna   •     Author

      Kata, veit sanat suustani. En mäkään ymmärräm että miksi jotain itsenäistymisharjoituksia pitää tehdä puolivuotiaan kanssa. Minulla on ollut onni, että omat lapset ovat saaneet olla kotona jomman kumman vanhemman kanssa ekat kaksi-kolme vuotta. Mutta eihän se tietenkään ole kaikille mahdollista, eivätkä kaikki ole siihen tehty. Kyllä mullekin tämä kotonaolo alkaa vähitellen riittää…

  4. Venla   •  

    Minulla pienimmät hoitolapseni ovat olleet 8-10 kk. He toki ovat saaneet hoidossa hyvinkin yksilöllistä huomiota, koska ovat vielä niin autettavia. Tämä on tietysti pois ryhmien reippailta isommilta, jotka hekin vielä ovat niin kovin pieniä.

    Onkohan noissa vauvapäiväkodeissa ( olen ymmärtänyt, että ovat erikseen?) kuinka paljon henkilökuntaa lapsimäärään suhteutettuna. Täällähän neljää alle kolmevuotiasta kohden tulee olla yksi aikuinen. Tilapäiset ylitykset ovat sallittuja.

    Kyselin vuosi sitten tuota tilapäisen ylityksen määrää sosiaali- ja terveydministeriöstä. Minua vain pompoteltiin minosteriöstä toiseen. Ei ole kirjattuna mihinkään.

    Mutta meillä on onneksi työpaikassamme lupa pidentää päivää ettei yksi aikuinen jää esim. 14 lapsen kanssa yksin, kun toisen työvuoro päättyy.

    Minun vanhimman serkkuni ollessa vauva, oli täälläkin vielä äitiysloma tuon 3 kk. Onneksi oli läheinen tuttu hoitaja.

    Venla

    • Héléna   •     Author

      Täällä tosiaan pienimmille, alle kolmevuotiaille on olemassa “creche”, eli “kehto”. Sinne voi viedä jopa kaksikuisen vauvan. Sääntöjen mukaan johtajan lisäksi hoitajia pitäisi olla yksi viittä, “ei kävelevää” lasta kohden. Sitten yksi kahdeksaa kävelevää kohden. Huh huh, aikalailla erilaiset luvut!

  5. Petra   •  

    Turkissa aitiysloma on 4kk, en olisi voinut kuvitellakaan vieda lasta siina iassa hoitoon, monella on tiukka paikka kun on mentava, aika usein isovanhemmat tulevat sitten apuun. Suuri osa menee ulkopuoliseen hoitoon 3-4v. ja viime vuonna alkanut tarha tuntui hyvalta ajankohdalta tytön kanssa. Taalla yleinen ajatusmaailma on kuitenkin etta lapsen on parasta olla kotona ekat vuodet, tosin hoitoon laittamisesta ei kritisoidakaan, jos on pakko niin sitten on pakko. Yksi suuri syy siihen ettei pienta lasta haluta vieda hoitoon, on luottamuksen puute.

    • Héléna   •     Author

      Siellä on siis pitempi äitiysloma kuin täällä! Osaatko kertoa, miksi ulkopuoliseen hoitajaan ei luoteta? Onko siellä sattunut jotain vai onko hoitopaikkojen maine muuten huono?

  6. Anu [Perillä]   •  

    Vauvan ja pienen lapsen itsenäistäminen on kyllä luonnotonta, eikä sille ole edes todellisia perusteita. Musta tuollaista käytöstä ohjaa ainoastaan kasvattajan pelko (‘jos se ei nyt opi, niin ei opi ikinä’) eikä pelosta käsin toimiminen koskaan tuo mitään hyvää kellekään. Tottahan tuollainen ajattelu ei edes ole, sen me tiedämme. Musta on ollut maailman luonnollisinta panostaa lasten perusturvallisuuden kehittymiseen viime vuodet. Turvasta on hyvä ponnistaa.

    • Héléna   •     Author

      Juuri näin Anu, samaa mieltä olen kanssasi. Mutta täällä Ranskassa olen törmännyt paljon sellaiseen keskusteluun, jossa sanotaan, että lapsi pitäisi viedä hoitoon aikaisin “sosiaalistumaan”. Tämä tuttavan kanssa käyty keskustelu oli kyllä ihan ääripää. Hän oli kyllä asiasta vakuuttunut.

  7. Arial   •  

    Niin no, se millaiset vanhempainlomat eri maissa on, on yksi asia ja sitten taas ihan toinen on se, missä vaiheessa vanhemmista tuntuu hyvältä jättää lapsi hoitoon. Se että Suomessa on niinkin pitkä äitiysloma on hyvä juttu mutta miten sitten se isyysloma? Tässäkin keskustelussa näkee miten vanhempainloma nähdään äitiyslomana mikä on sääli 🙁

    • Héléna   •     Author

      Arial, erittäin hyvä pointti. Olisi tietysti pitänyt puhua vanhempainlomasta. Meillä mies oli esikoisen kanssa 9 kk kotona, mitä täällä Ranskassa pidetään ihan kummallisena. Hän pitää sitä elämänvaihetta kaikkein arvokkaimpana edelleen. Toisen kanssa vanhempainlomaan ei ollut mahdollisuutta, vaikka halua olisikin ollut.

Leave a Reply

Your email address will not be published.