Maailman kaunein sunnuntairetki

littoral3

Nyt hehkutan: meillä on täällä melkein kesä! Tänään kuuman kevätpäivän kunniaksi uskaltauduimme pitkälle Cap d’Antibesia kiertävälle rantakävelylle.

Käytin sanaa “uskaltauduimme”, koska Capin “Sentier du Littoral” eli rantareitti on varsin haastava ainakin noille pienimmille retkeilijöille. Se on kivikkoinen, mäkinen ja kiemurteleva. Keskikesällä siellä on jopa liian kuuma.

littoral1

Lisäksi kaikki pitkät vaellukset on pitänyt tähän saakka unohtaa. Pieni on kyllä kulkenyt mahapussissa, mutta esikoiselle pitkät reitit ovat olleet liikaa. Tämä palmusunnuntainen reissu olikin perheelle testi: pärjääkö tyttö parin tunnin kävelyllä? (Tuo Googlen arvioima 40 minuuttia ei meidän  kohdalla ainakaan pitänyt paikkaansa.) Entä malttaako puolitoistavuotias istua repussa koko matkan?

littoral2

Alkumatka oli melko helppo. Okran väriset kivet hohkasivat aamuauringossakin lämpöä. Meille molemmille tuli miehen kanssa mieleen jonkun vuoden takainen reissu Kroatiaan.

littoral9

Sitten, kuin varkain, reitti alkoi vaikeutua. Paikoin polku oli pelkkiä portaita. Minä talutin tyttöä sydän syrjälläni, vaikka ei kuulemma olisi pitänyt. “Äiti, minä osaan!”

littoral6

Sitten taas helpotti. Vaikka ranta on säilytetty kaikkien käyttöön, oli matkan varrella ihania, varjoisia rakennelmia, jotka ilmeisesti kuuluvat joillekin rikkaan niemekkeen huviloista.

littoral4

Mutta ne maisemat, se valo. Kaikkialla oli niin eksoottisen kaunista, että meinasin pakahtua. Miten minä saankaan kokea jotain tämmöistä?

littoral5

Kaikkein vaikeinta matkalta oli löytää eväspaikkaa. Polku oli niin kapoinen, ettei sen reunalle olisi mahtunut istumaan.

littoral7

Onneksi sekin viimein löytyi. Eväissä on jotain taianomaista, oletteko huomanneet? Ulkoilmassa maistuu repussa litsaantunut voileipäkin herkulliselta.

littoral8

Ja loppumatkasta käveltiinkin sitten jo koko porukka. Pienempi halusi kulkea kuten siskonsa, eli ihan ite. Poika käveli puoli tuntia reitistä reippaasti, isän kourasta pitäen.

Hieno päivä, suosittelen!

10 Comments

  1. Anu [Perillä]   •  

    Ei vitsi miten ihanalta näyttää! Mä oon melkein kade noista teidän säistänne. Kaikella rakkaudella 😉

    • Héléna   •     Author

      Tiedätkö säiden takia tänne alunperin tultiinkin. Ikävä on Suomesta monia juttuja, mutta ei sitä säätä. Eikä valon puutetta…

  2. Hanna   •  

    Voi miten kaunista täällä! idyylisen näköistä ja tietenkin toi aurinkoinen keli!

    xx Hanna

    http://xoamys.com/

    • Héléna   •     Author

      Kiitos Hanna! Olen samaa mieltä tuosta kauneudesta 🙂

  3. Linda   •  

    Ihania kuvia. Tuo on lempireittejäni. Nyt keväällä kun käytiin Rivieralla käveltiin sekä Cap Ferrat:n että Iles St Marguerite:n vaellusreittejä. Molemmat olivat myös henkeäsalpaavan kauniita. Tämä kuitenkin edelleen suosikkini.

    • Héléna   •     Author

      Linda – St. Marguerite on yksi suosikkini, siitä olenkin tehnyt muutaman postauksenkin tänne. Cap Ferrat’n reitti onkin to do – listalla, sinne seuraavaksi ehdottomasti.

    • Héléna   •     Author

      Kiitos Elisa! Tutustunkin heti.

  4. Pingback: Täydellinen Lauantairetki Turkoosin Meren äärellä | Chez Héléna

  5. Pingback: Suomen kesä Rivieralla | Chez Héléna

Leave a Reply

Your email address will not be published.