Ruokakauppahaaste: tällainen on lähikauppamme Antibesissa

monoprix2

Salamatkustaja-blogin Satu heitti ilmaan hauskan ruokakauppahaasteen, johon lupasin tarttua. Tässä haasteessa keskitytään kuvaamaan omaa lähikauppaa, jossa käydään aina kun jotain puuttuu. (Mutta joskus vielä kerron teille meidän mielettömästä lähiruokamarketista.) 

Joku lukijoista saattaa ehkä pettyä, sillä kyseessä ei ole ranskalaista romantiikkaa uhkuva kyläkauppa vaan tosi moderni, käytännöllinen ruokakauppa, josta löytyy kaikkea. Kannattaa silti lukea loppuun asti – siellä se kiitos seisoo! 

monoprix8

Monoprix on ranskalainen kauppaketju, johon törmää usein kaupunkien keskustoissa. Tämä meidänkin lähikauppamme sijaitsee Antibesin keskusaukiolla, jonne kävelee meiltä kotoa alle kymmenessä minuutissa. Ulkoiset puitteet ovat tosi komeat.

monoprix1

Ruokaosasto sijaitsee toisessa kerroksessa, vaateosaston yläpuolella ja on hyvin tummasävyinen, minkä olen huomannut olevan yleistä uudemmissa ranskalaisissa ruokakaupoissa. Eräs ranskalainen ystäväni kertoi, että mustaa taustaa vasten esimerkiksi hedelmät erottuvat herkullisempina. Mitä mieltä olette?

Hedelmä- ja vihannesosaston etuosa on aina varattu kauden hedelmille tai vihanneksille. Nyt siihen on kasattu omenoita ja päärynöitä, mutta esimerkiksi syksyllä esillä oli erilaisia sieniä aina tateista kanttarelleihin.

monoprix3

Vaikka kauppa on aika pieni, on kylmäkaapeille varattu paljon tilaa. Esimerkiksi tämän kaupan valmisruokaosasto on suuri, mikä varmaan selittyy sillä, että kauppa sijaitsee lähellä monia työpaikkoja. Kyllä – kiireessä ranskalainenkin saattaa syödä eineksiä.

monoprix4

Valikoimat tiloihin nähden hämmästyttävän kattavat, esimerkiksi vuohenmaitojogurtteja, joita me tykkäämme syödä kotona, löytyy useita laatuja. Hintansa puolesta ne tosin ovat lehmänmaitojogurtteja vähän kalliimpia.

monoprix6

Lähikaupassa ei ole liha- tai juustotiskiä, mutta ranskalaiseen tapaan niitäkään ei ole unohdettu. Toki näihin luksuksiin saa nopeasti menemään pienen omaisuuden.

monoprix7

Viineille on tietysti ihan oma osastonsa. Halvimmillaan pullo on tässä kaupassa euron luokkaa, kalliimman pään pullot taas reilut parikymppiä.

bio

Myös luomuhyllyt löytyy, niin kuin oikeastaan kaikista hyvinvarustetuista ruokakaupoista Ranskasta. Mantelimaidon nappasin sieltä kyytiin tällä kertaa ja ryntäsin maksamaan. Kassat ovat tässä kaupassa pääosin itsepalvelukassoja, joista unohdin viivakoodien kanssa sählätessäni ottaa kuvan. Itsepalvelukassat voisi puolestani heittää hiivattiin.

boulanger

Mutta Ranskassa kun ollaan, leipää ei osteta ruokakaupasta, ainakaan meillä.  Omalle miekkoselle tuore patonki on hitsin tärkeä juttu, joten käyn sen hakemassa tästä leipomosta. Tottahan se on, että leipomon leivät ovat ihan mielettömiä ja paljon parempia kuin markettien vastaavat. Tuoreen patongin, campaillette-mallisen hinta on 90 senttiä.

boulanger2

Ja tässä se kiitos: leipomon ihanan hymyilevä myyjä, joka jaksaa kysellä lastenkin kuulumiset ja antaa heille leipätikut jyystettäviksi.

Millaisia ovat teidän lähikauppanne?

15 Comments

  1. luimupupu   •  

    Nyt tuli hirveä ikävä ranskalaisia jogurtteja ja leipää ja juustoja ja vihanneksia ja …

    • Héléna   •     Author

      Kiva nähdä sua täällä taas Luimupupu! Ranskalaiset jogurttihyllyt on kyllä ihan omaa luokkaansa, niitten seassa on kuin karkkikaupassa olisi. Juu ja ne juustot ja leivät, je sais, je sais…

  2. Petra   •  

    Ihana postaus Helena, tunnetusti rakastan kaikkea mika liittyy ruokaan, markkinoihin ja ruokakauppoihin 🙂 Ma teen postauksen mun lahimarketista kun saan kamerani huollosta….se saattaa tosin kestaa, huoh. Sydan itkee verta, ostin viime vkonloppuna paikallista viinia ( tuontiviinit on meilla jarkyn kalliita ja niita ostetaan harvoin), kohtuullisesta saa maksaa pullollisesta sen reilu 5 euroa, se on kova hinta paikalliseen palkkatasoon silla hyvasta viinista joutuukin maksamaan jo yli 10 puteli 🙁 Taallakin on muuten kaikkea ( juustot, jogurtit, maidot…) pienissakin marketeissa vuohen-, lampaan- ja lehmanmaitovaihtoehtoina. Kylla ja lopussa kiitos seisoo aina, tykkaan kayda kaupoissa kun palvelu saa hyvalle mielelle!

    • Héléna   •     Author

      Hyvä Petra! Oikein odotan sinun postaustasi Turkista. Me olemme täällä tosiaan ihastuttu noihin vuohenmaitotuotteisiin, niitä vatsa tuntuu kestävän paljon paremmin kuin lehmänmaitotuotteita. Ja sitä paitsi ovat kuulemma terveellisempiä. Parasta on tosiaan se ihana palvelu! Välillä kun päivät viettää lasten kanssa, pieni ystävällinen hymy ja juttutuokio tekee tosiaan terää.

  3. Jael   •  

    Ai kuinka kiva on kurkistaa ruokakauppaanne.Muutenkin on aina niin mielenkiintoista nähdä muiden maiden ruokakauppoja,ja sellainen onkin ensimmäinen kohde minkä haluan nähdä ulkomailla;D Oliko muuten tuolla kuvaaminen ihan ok? Minulla on lähellä tosi hyvä jättimarketti mutta sain melkein ongelmia muutama vuosi sitten kun kuvasin siellä..
    http://appelsiinejahunajaa.blogspot.co.il/2012/10/kaynti-supermarketissa.html

    • Héléna   •     Author

      Ihana juttu Jael! Minä en ole ollut mikään suuri ruokafriikki, mutta täällä olen itsekin ihan uudella innolla alkanut tutustua ruokakauppoihin. Tykkään myös ranskalaisten esteettisestä silmästä – tämäkin meidän kauppa on tosi nätti ja kiva. En ole kohdannut kuvaamisen kanssa täällä ongelmia, en toki kuvaa esim. ihmisten kasvoja kysymättä. Leipomossa he oikein innostuivat, samoin kuin lehtikaupassa, jossa olin vähän aikaa sitten kameran kanssa heilumassa.

  4. Linda   •  

    En voi olla kommentoimatta tähän. Löysin juuri blogisi ja olen koukussa koska asuin itse Antibesissa kohta kymmenen vuotta sitten ja maisemat ovat niin ihanan tuttuja. Tuossa leipomossa taisin itse aina käydä. Monoprixta ei silloin ollut. Suomessa tulee noita ruokakauppoja ikävää.

    • Héléna   •     Author

      Voi miten kiva, että löysit tänne ja jätit kommentinkin! Olisipa kiva nähdä nyt kuvia siitä, millainen Antibes oli kymmenen vuotta sitten. Käy jatkossakin kertomassa muistojasi 🙂 Nyt muuten kaupungin keskustaan on suunnitteilla taas isoja muutoksia: mm. yksi puisto meinataan jyrätä uusien asuinrakennusten tieltä. Surettaa.

  5. Itsepalvelukassat ovat tosiaan rasittavia! Lontoossa niitä on paljon, ja niiden kanssa sai aina sählätä, varsinkin jos erehtyi ostamaan viiniä tai mitään, missä ei ole viivakoodia. Tai sitten kassalaite vain laski ostettujen ruokien painon väärin ja urputti siitä – “unexpected item in the bagging area” on ehkä englannin kielen ärsyttävimpiä lauseita! 😀

    • Héléna   •     Author

      Joo, ja varsinkin jos kolmevuotias tyttö haluaa tulla auttamaan ostoksissa, niin siitähän vasta soppa syntyy! Aina on painot ja ruuat väärissä paikoissa. Ärsyttää.

    • Héléna   •     Author

      Oh, Ameriikassa kaikki on suurta!

  6. Tosi mielenkiintoinen postaus, Helena! Mä oon niin Ranska-fani kun olla ja voi, johtuu varmaan siitä että perheen kanssa reissattiin siellä paljon kun olin pienempi. 🙂 (harmi vaan tuo mies on italialainen ja ajattelee Ranskasta päinvastoin kuin minä…)

    Monoprixissä olen usein viiniä ostanut ja kyllähän se Suomen ja Taipein jälkeen on yksi viininystävän paratiisi! Englannissa asiat ovat hieman paremmalla tolalla. Siellä teilläpäin juuston, leivän ja viininystävä on varmasti aika onnellinen vaikka ihan perus supermarketissakin. 🙂

    • Héléna   •     Author

      Kiitos Lena ja kiva kun tulit tänne blogiin visiitille! Juu, tämä italialaisten ja ranskalaisten suhde taitaa olla sitä kuuluisaa viha-rakkautta 🙂 Ainakin mitä tulee jalkapallo-otteluihin. Meillä tosin täällä Etelä-Ranskassa on paljon italialaisia ja koska tuo raja on tuossa vieressä, ovat italialaiset vaikutteet vahvasti täällä läsnä. Kokeilkaa miehen kanssa tutustumista tähän alueeseen!

  7. Pingback: Luxemburgilaisessa ruokakaupassa | Globe Called Home

Leave a Reply

Your email address will not be published.