Ommm sanoo verkkojoogi

jooga1

Omakotitalon kaikuva kellarikerros ja Eye of the Tiger. Äiti voimistelee jumppakasetilta kuuluvan musiikin tahdissa ja minä yritän seurata mukana. Minulla on punaiset villasäärystimet kuten Jane Fondalla.

Tuo ihana lapsuudenmuisto nousi elävänä mieleen kun joogailin olkkarin lattialla 2-vuotiaan tyttären kanssa. Tai webbijoogailin. 80-luvun tiikerin silmästä ja C-kasetista on tultu kauas: tällä vuosituhannella ihan oikea elävä opettaja ohjaa kotona ähiseviä oppilaitaan nettikameran kautta. Oppilaasta on itsestä kiinni haluaako opettajan näkevän oman suorituksen.

– Ja sitten seisova koira! Anne, suoristaisitko vähän selkää?

Kiitos KIITOS tekniikka ja tietokoneet ja netti. Minulle tämä tämmöinen sopii. Olin pitkään miettinyt kuinka kahden pikkuisen kanssa pitäisi  ehtiä ohjatulle jumppatunnille kun mies tekee pitkiä päiviä. Nyt näin se tulikin olkkariin ja vielä rakkaalla äidinkielellä. Kaikki ulkomailla voimistelleet tietävät kuinka hankalaa jumppatuntia on seurata vieraalla kielellä. Ainakin aluksi.

Tunnelmaa latisti vain harvinaisen sotkuinen jumppatila. Sellaiseen zen-tilaan on hirmu vaikea päästä kun leluja lojuu niskan alla.  Toiseksi harjoitusta häiritsi aikalailla tauotta selostava pikkuihminen, varsinkin loppurentoutuksen aikana.

– Papa, miksi äiti nukkuu? – Kato tuolla telessä on madame. – Minä kans. Minä kans.

Mutta siis, lupaan kokeilla uudestaan. Onpahan taas yksi hyvä syy siivota.

 

Testaamani tunti löytyy linkistä Yoogaia.com. Kuulisin mieluusti muistakin vastaavista!

1 Comment

  1. rosa   •  

    Kiitos tästä vinkistä! Oikeasti. Tuli tarpeeseen, sillä kaipaan kipeästi joogaa, mutten millään ehdi tunneille kun mies tulee töistä niin myöhään ja vauva on vielä niin kiinni minussa. Pelastus <3

Leave a Reply

Your email address will not be published.