Sääntöjen vahtaamisesta tulee vatsahaava

Untitled11

Lämmin lauantai oli rantapäivä. Tyttären flunssan takia ei enää menty uimaan, mutta tehtiin kakkuja ja ihailtiin rantaviivaa edestakaisin hölkyttelevää labradorinnoutajaa, jolle omistaja heitti palloja.

–  No niin, nyt mennään, sanoin kun ruoka-aika lähestyi.

–  Lisää toutou, lisää toutou (lisää hauvaa, lisää hauvaa), tytär vaati ja sitten katseltiin vielä vähän. Se oli kiva, rauhallinen hetki auringossa.

Vaikka kielletyistä iloista siinäkin tietysti oli kyse.  Paikalle nimittäin osui ryhmä pohjoismaisia turisteja, jotka  alkoivat suureen ääneen tavata uimarannan sääntötaulua. – Katsokaa nyt tätä, koiria ei saisi tuoda tänne ja tuolla tuo juoksee!

Untitled12

Niin kovin kotoisalta kuin sääntöjen luetteleminen minusta yleensä kuulostaakin, valittaminen yhden koiran touhuista lähes autiolla rannalla tuntui ärsyttävän pikkumaiselta. Kakkavahinkoja  tai ei – kuka täällä on välittämässä.

Myöhemmin illalla me miehen kanssa mietimme, että mistä sääntöjen noudattaminen tai noudattamatta jättäminen eri maissa oikeasti johtuu. Minä, takakireä suomalainen olen joutunut täällä relaamaan aikamoisesti – ainaisesta sääntöjen vahtaamisesta tulisi vain vatsahaava.  On esimerkiksi tyystin normaalia jättää auto keskelle ajotietä parkkiin sillä aikaa kun käy ostamassa patongin. Tai polttaa tupakkaa “ei saa polttaa”-kyltin alla. Tai jättää koirankakat jalkakäytävältä keräämättä. Tai ajaa samaa kaistaa vespalla oikealta ohi liikenneympyrässä. Tai…

Tätä pohtiessani törmäsin Iltalehden artikkeliin viime kesältä, jossa professori Harri Melin selittää suomalaisen sääntöuskollisuuden johtuvan historiallisella perinteellä, tsaarin vallan kunnioituksella ja muulla sellaisella. Ranskassa on sitten vissiin kyse vallankumousperinteestä.

2 Comments

  1. Juha j   •  

    Hieno kolumni Hellu. Uskon että maailma olisi parempi paikka jos ihmiset osaisivat ottaa yhtä rennosti kuin Välimeren maiden ihmiset. Suomessa säännöt tukahduttavat ihmisen arjen ja kaiken luovuuden.

  2. Héléna   •     Author

    Kiitos Juha! Täytyy kuitenkin myöntää, että välillä niitä Suomen sääntöjä tulee ikävä.

Leave a Reply

Your email address will not be published.